Nyt on käsillä se aika vuodesta, kun pääsemme nauttimaan metsiemme sinisistä herkkupaloista, mustikoista. Mustikka on kanervakasveihin kuuluva havumetsien kasvatti, jonka marjat ovat varsinaista lähi- ja superruokaa. Mustikkaa voi syödä sellaisenaan tuoreena, pakastaa tai vaikkapa kuivata myöhempään käyttöön. Mehevä mustikka sopii erinomaisen hyvin myös esimerkiksi smoothien joukkoon. Osallistu Smoothie-haasteeseen omalla mustikkasmoothie-reseptilläsi! Mustikat paitsi maistuvat taivaalliselta, niiden syöminen kannattaa muistakin syistä. Tikis listasi tämän suomalaisen superfoodin terveyshyötyjä. Lue ja intoudu mustikkametsälle sekä muista samalla muut suomalaiset superfoodit!
Vitamiineja keholle
Mustikka sisältää roppakaupalla C- ja E- sekä B-ryhmän -vitamiineja. C-vitamiini muun muassa boostaa vastustuskykyä, edistää ravinnosta saatavan raudan imeytymistä ja piristää. C- ja E-vitamiinit ovat myös tehokkaita antioksidantteja, eli ne suojaavat kehoa haitallisilta hapettumisreaktioilta. B-ryhmän vitamiineista mustikoissa on erityisesti niasiinia (B3), riboflaviinia (B2) ja folaattia eli foolihappoa. Folaatti osallistuu muun muassa aminohappojen aineenvaihduntaan. Riboflaviinin tehtäviin kuuluu esimerkiksi kehon energian tuotantoon osallistuminen ja immuunijärjestelmän hoitaminen sekä ihon ja limakalvojen kunnossapito. Niasiini toimii soluja suojaavana antioksidanttina, osallisena hiilari-, rasva- ja proteiiniaineenvaihduntaan sekä myöskin osallistuu ihon ja limakalvojen hyvinvointiin. Lisäksi B-vitamiinit auttavat vähentämään väsymystä.
Hivenaineita kehon huoltoon
Mustikasta saat muun muassa sinkkiä, kaliumia ja magnesiumia. Sinkki pitää ihon ja hiukset kunnossa, kalium osallistuu muun muassa kehon elektrolyyttitasapainon ylläpitoon ja magnesium tekee hyvää esimerkiksi lihaksille.
Antioksidantteja
Mustikassa on huima määrä antioksidantteja, jotka estävät kehossa tapahtuvia haitallisia happettumisreaktioita. Muun muassa vitamiinit C ja B ovat tehokkaita antioksidantteja, ja niitähän mustikassa on rutkasti. Myös mustikan värin aiheuttava antosyaani vaikuttaa vapaiden radikaalien toimintaan terveyttä edistävästi. Vapaat happiradikaalit voivat vaikuttaa tuhoavasti esimerkiksi soluseiniin, ja liialliset elimistön happiradikaalipitoisuudet saattavat nostaa riskiä sairastua muun muassa syöpään.
Hellii vatsaa
Mustikkaa on perinteisesti käytetty ruuansulatus- ja vatsavaivojen hoitoon. Se sisältääkin runsaasti vatsaa hellivää kuitua.
Näkyykö?
Mustikan sisältämällä antosyaani-nimisellä flavonoidilla on vaikutusta silmien toimintaan. Antosyaanin on todettu parantavan pienten verisuonten toimintaa, joita siis silmissäkin on. Mustikkaa on käytetty näön parantamiseen jo pitkään.
Aivot
Mustikka on täynnä flavonoideja ja antosyaania, joilla saattaa olla edullisia vaikutuksia muistin toimintaan. Mustikan siemenissä taasen on omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, jotka ovat tunnetusti oleellisia aivojen terveydelle.
Keitä teetä
Mustikan lehdistä voi keittää mustikkateetä syksyä ja talvea sulostuttamaan. Mustikkateetä on perinteisesti käytetty muun muassa virtsatietulehdusten hoitoon. Huomioithan kuitenkin, että mustikan lehtien sisältämän oksaalihapon vuoksi niitä ei sovi käyttää, jos munuaiset eivät ole kunnossa.
Kevennä
Mustikat ovat kevyttä syötävää, sillä sata grammaa mustikoita sisältää vain noin 45 kaloria. Saat siis makoisaa ja superterveellistä vatsantäytettä kevyesti. Laita mustikoita smoothien, maustamattoman jogurtin tai vaikkapa rahkan sekaan, ja vitamiineja, antioksidantteja ja proteiinia sisältävä terveysvälipala on valmis.
Mustikan syöminen siis kannattaa. Todellista luomuruokaa saat, kun keräät mustikat metsästä itse. Samalla marjojen poiminta on mitä loistavinta hyötyliikuntaa!
Tikis toivottaa hyviä mustikkasaaliita!