Glamouria hohkaava bikini fitness-tyttö kävelee lavalle itsevarmasti leveä hymy huulillaan. Hän asettuu tuomariston eteen, poseeraa edestä ja takaa ja kävelee sitten lavan toiseen päähän seisomaan. Perässä tulee toinen, sitten kolmas, neljäs, viides… Toinen toistaan kauniimpia ja kovakuntoisempia tyttöjä seisoo nyt lavalla ja saa katsojan tuntemaan, että omat vatsamakkarat ovat harvinaisen selkeästi läsnä. Päässä saattaa vilahtaa kysymys siitä, koskahan itsellä riittäisi kantti astella samaan rivistöön tyttöjen kanssa? Bikini fitness on pinnalla ja halukkaita kisaajia riittää.
Johanna Hermans on IFBB bikini fitness urheilija kiireestä kantapäähän ja hän saapuu haastatteluun sporttisena valkean hymyn kanssa. Viimeisistä kisoista on kolme viikkoa ja tunnelma on korkealla, vaikka ”vain” hopeaa tulikin. Arki on palannut takaisin treenaamisen pariin ja suunnitelmat kisaamisen suhteen käynnissä. Mitä on bikini fitness ja sopiiko se kaikille, Johanna Hermans?
Monipuolinen treenitausta luo pohjan
![13262198_10208378842402270_124879649_o](https://tikis.fi/wp-content/uploads/13262198_10208378842402270_124879649_o-768x1024.jpg)
(c) Peter Nuutinen
”Menin salille ensimmäisen kerran isäni kanssa yläasteikäisenä”, Hermans muistelee kauramaitoon tehty latte kädessään, ”Ratsastus oli tuolloin ykkösjuttu. Halusin olla itsekin hyvässä kunnossa oman hevosen seuraksi, joten olen oikeastaan aina ollut kiinnostunut omasta fysiikastani”. Hermansin treenihistoriaan mahtuu ratsastuksen lisäksi kaikkea yleisurheilusta voimailuun.
”Salilla oli fitnesslehtiä, joista sain aina vähän inspiraatiota syömiseen ja liikuntaan. Proteiinia piti olla ja lihasta tehdä… Ihailin jo silloin lihaksikkaita naisia, vaikka muut oman ikäiset mimmit eivät harrastaneet salia lainkaan”. Hermans kuvailee teini-iän treenivaihetta vähän hämmentyneeksi. Kuten monet muut tytöt, hän kävi sisäistä taisteluaan siitä haluaako olla lihaksikas vai laiha. Urheilu oli kuitenkin tapa ilmaista itseään ja tavoitteet toivat iloa elämään.
Yliopistoaikana tuli opiskeluvaihe Jenkeissä vuonna 2010, jossa treenikulttuuri oli hieman erilainen. Hermansilta tultiin usein kysymään kisaako hän bikini fitnessiä. ”Mietin silloin, että mikä ihmeen bikini fitness? Kuulosti korvaani todella epäilyttävältä, enkä halunnut tulla ajatelluksi sellaisena tyttönä”, hän naurahtaa. Suomeen palattuaan työt veivät hänet Nordic Fitness Expoon, jossa hän näki bikinityttöjä ensimmäisen kerran livenä. Jotain liikahti ja Hermans huomasi miettivänsä omaa mahdollisuutta nousta lavalle.
Barbit lavalla stripparikoroissa
Mielikuva bikini fitneksestä voi olla monenlainen, mutta usein se sisältää kimalletta, ehostettuja ruumiinosia, pidennettyjä karvoja oikeissa paikoissa, barbimaista olemusta ja minimaalista ruokailua. Treenatuimmat osat kehosta ovat karrikoidusti takalisto ja olkapäät ja joku onkin joskus sanonut, että kyse on enemmän missikisoista, joissa vain rikotaan oma kroppa. Pitävätkö mielikuvat täysin paikkansa, vai sisältyykö lajiin jotain muutakin?
”Kyse on kilpaurheilusta. Bikini fitness on naisille tarkoitettu laji, jossa terve syöminen ja liikunta ovat elämäntapa, kroppa täyttää esteettiset kriteerit ja kokonaisuus on esiintymistä myöden kunnossa”, Hermans kuvailee, ”Kuten missä tahansa urheilulajissa, bikinissäkin täytyy olla lahjakas ja tehdä paljon töitä pärjätäkseen kilpailuissa. Kehon mittasuhteiden täytyy toimia ja paketin olla täydessä harmoniassa. Naisellisuus on todella tärkeää, joten lihakset eivät saa olla säikeillä tai liian suuret. Nainen ei tosin kovinkaan helposti kasva liian suureksi”.
![](https://tikis.fi/wp-content/uploads/20160417-FC2016-Johanna_Hermans-3226-683x1024.jpg)
(c) Tommi Mankki
Hermans pääsi Anna Virmajoen valmennustiimiin heinäkuussa 2013 ja ensimmäiset kisat olivat jo keväällä 2014. Nopea pääsy lavalle oli kuitenkin mahdollista ainoastaan siksi, että pohjakunto oli jo todella hyvä ja lihasmassaa oli tarpeeksi vuosien treenauksen tuloksena. Kultaa tarttui mukaan, Hermans pääsi EM-kisoihin ja oli siellä kahdeksas. ”Taso on ulkomailla todella kova, siellä pelkkä kova työ ei yksin riitä. Täytyy olla kaikki kohdallaan, jos meinaa mennä voittamaan”, Hermans toteaa ja eikä suotta. Genetiikka pelaa omaa rooliaan lajissa pärjäämisessä varsinkin kansanivälisellä tasolla. X-mallisia beibejä riittää pilvin pimein.
Rankka arki ja rankka kritisointi osana lajia
Kisaajan täytyy elää, kuin urheilija. Täytyy tehdä uhrauksia, suunnitella kausia, treenata kovaa ja syödä puhtaasti. Dieetit ovat rankkoja ja kaiken muun elämän on onnistuttava siinä sivussa. ”Ei kannata kisata vasemmalla kädellä, jos haluaa oikeita tuloksia. Se on lähinnä hukkaan heitettyä aikaa. Arki on ponnari päässä hikisenä menemistä ja treenit tulee aina edellä”, Hermans sanoo omaa ponnaria heilauttaen, ”Bikinitytön elämä ei todellakaan ole pelkkää glamouria, vaikka upeita lavalla sitten ollaankin”.
Lajiin kuuluu ulkonäön jatkuva kritisointi, arviointi ja tarkkailu. Henkinen kantti on kaiken ydin, jotta selviää huonoistakin kommenteista ja tuomareiden sekä valmentajien päätöksistä. ”Erityisesti nuorten kisaajien kanssa tämä voi olla ongelma. Kaikki tykkäävät kuulla, kuinka lahjakkaita, kauniita ja hyväkuntoisia on, mutta se ei ole kaikki, mitä tulee vastaan”, Hermans varoittaa, ”Onkin todella tärkeää, että erottaa oman fitness-minän ja arki-minän toisistaan. Kunnon kritisointi ei saa vaikuttaa omaan itsetuntoon negatiivisesti, muuten lajista on vaikea nauttia”. Henkinen valmennus voisi jopa olla kisaamista harkitseville varteenotettava vaihtoehto treenaamisen ja ruokavalion ohella.
Kiire kisaamaan, mutta sopiiko se kaikille?
Monella aloittelijalla on hirveä kiire laittamaan kisavärejä päälle ja päästä poseeraamaan. Kauhutarinoita leviää, kun ihmiset ovat tehneet omalle kropalleen sopimattomia dieettejä ja rynnineet eteenpäin, jopa ilman minkäänlaista treenitaustaa. Keholle täytyy antaa aikaa adaptoitua tilanteeseen ja fysiikkaa rakentaa rauhassa, jotta välttyy ongelmilta. Osaavan, luotettavan ja itselleen sopivan ammattilaisen kanssa tämä sujuu kätevimmin.
Hermans on työskennellyt aloittelevien bikinityttöjen kanssa lajiin valmistavilla leireillä. ”Elämäntapana bikini fitness voi olla monelle todella hyvä harrastus, mutta kilpaurheilijana tarina on toinen”, hän kertoo, ”Ei saisi luoda illuusiota, että kaikista voi tulla ammattilaisia, sillä näin ei ole. Dieetit ja kaikki tekee bikinistä extreme urheilua ja vain harvalla, kuten muissakin urheilulajeissa, riittää koko paketti kauhean pitkälle. Upealta voi silti näyttää, tietenkin, vaikkei bikiniin edellytykset riittäisikään!”
”Moni unohtaa, että urheilullista kroppaa ja tarpeeksi suurta lihasmassaa ei saavuteta varsinkaan naisena kuukausissa, vaan vuosissa. Omaa kuntoa täytyy myös osata katsoa neutraalisti ja olla rehellinen itselleen. Matka kohti bikinikroppaa riippuu omasta taustasta, halusta tehdä töitä ja genetiikasta. Suoraan toisesta urheilulajista siirtyminen voi tarkoittaa nopeahkoa lavalle pääsyä, mutta ilman urheilutaustaa, aikaa vaaditaan paljon enemmän”, Hermans muistuttaa.
![Peter Nuutinen](https://tikis.fi/wp-content/uploads/13262208_10208378799921208_1477407915_o-768x1024.jpg)
(c) Peter Nuutinen
No, käykö bikini fitness kenellekään?
Vaikka varoittelua ja kauhujuttuja onkin lajista liikkeellä, jos kokee vetoa bikini fitness -tyyppiseen fysiikkaan ja haluaa testata omaa kykyään pärjätä lajissa, mikään ei estä kokeilemesta. Malttia ja pitkän tähtäimen suunnitelmia projekti vaatii ja apua kannattaa hakea. Joillekin laji sopii vallan mainiosti ja heidät nähdäänkin sitten lavalla useamman kerran.
”Kerran sitä vaan eletään, mene ja kokeile! Ei ole mitään väärää haluta näyttää hyvältä ja tavoitella aina vain parempaa versiota itsestään niin henkisesti, kuin fyysisestikin”, Hermans kannustaa, ”Tärkeintä on, että nauttii bikini fitneksen tuomasta elämäntyylistä, kisaaminen sopii elämäntilanteeseen ja on valmis tekemään paljon töitä haaveensa eteen. Kannattaa panostaa siihen, että tekee kaiken oikein ja itselleen sopivalla tavalla”.
Johanna Hermansin tulevaisuus sisältää lisää kisoja ja kehittymistä. Hän on löytänyt bikini fitneksestä itselleen sopivan elämäntavan ja tarkoituksena on työstää fysiikkaa entistä paremmaksi, jotta omat tavoitteet täyttyisivät. ”Aina kannattaa pyrkiä olemaan paras versio itsestään”, hän sanoo ja kannustaa kaikkia bikini fitneksestä kiinnostuneita kokeilemaan siipiään. Ei tiedä, vaikka ne veisivät kohti kisalavoja ja ainakin itsensä voittamista.
Johanna oli mukana myös viime kesänä kuvatulla Uniikin Tikis-musavideolla. Tsekkaa video tästä!