Pirkko on toimistotyöntekijä, joka kulkee joka päivä työpaikalleen uudella autollaan, käy töiden jälkeen kaupassa ohittaen hedelmä- ja vihannesosaston, suuntaa suoraan valmisruokahyllylle sekä palvelutiskille ostamaan Ceasar-salaattia ja grillikylkeä. Kotona hän avaa television ja lösähtää sohvalle syömään. Hän katsoo edellispäivän tallenteita, koska oli taas eilen niin väsynyt, että nukahti sohvalle Emmerdalen ensimmäisen mainostauon aikana. Illalla hän herää sohvalta, suuntaa jääkaapille, syö pari jogurttia ja juo lasillisen mehua. Seuraavana suunnaksi valikoituu sänky ja katkonaiset yöunet. Aamulla voikin taas herätä kukonlaulun aikaan töihin käyttääkseen aamulla kotona puoli tuntia kasvojen ja hiusten ehostukseen ja kahvin juomiseen. Päivän kohokohta on lounas työpaikan lounasruokalassa. Sillä jaksaa taas kotisohvalle asti. Viikonloppuna pääsee taas tyttöjen kanssa baanalle nollaamaan viikon rasitteita.
Pirkko on kuitenkin normaalipainoinen ja hoikka. Hän ei ole koskaan kokenut tarvetta kuntoilla tai tarkkailla ruokavaliotaan, koska yksikään suklaalevy tai grillikylki ei ole vaikuttanut häneen. Tai niin hän luulee…
Seuraavalla viikolla Pirkko osallistuu työpaikan Tyhy-päivään, joka on tällä kertaa liikunta- ja hyvinvointipainotteinen. Aihe ei häntä kiinnosta, mutta ei hän kehdannut poiskaan jäädä. Työnantaja on kustantanut kaikille kokonaisvaltaiset kuntotestit ja kehonkoostumusmittaukset.
Kuntotestit nyt menee punaisen puolelle, kuten Pirkko odottikin, mutta eipähän se liikunta häneen vaikuttaisi. Onhan hän loppujen lopuksi toimistotyöntekijä. Hän käyttää päätään, ei kehoaan.
Kehonkoostumusmittaukselta hän odottaa paljon, koska näkeehän sen jo päällepäin: hänen kehonkoostumuksesta on oikein hyvä. Pirkko astuu laitteelle, ottaa kahvoista kiinni ja odottaa. Helppoa kuin mikä. Paperi tulostuu ja tulokset ovat luettavissa erilaisina lukuina ja diagrammeina.
Äimistynyt ilme: lähes kaikki punaisella! BMI eli painoindeksi on vihreällä, joka kertoo, että Pirkon paino on oikeassa suhteessa hänen pituuteensa. Luku on 24,8. Rasvaprosentti on punaisella, 33,2%, vaikkei hän itseään kovin rasvaiseksi tunne. Viskeraalisesta eli sisäelinten ympärille kertyvästä rasvasta hän ei ole kuulukaan. Se on juuri ja juuri vihreän puolella ja tulokseksi saatu arvo on 8.
Luustolihasprosentti on Pirkolle täysin sanahirviö ja hirviö muutenkin, sillä taas on diagrammi vain nipin napin vihreän puolella ja arvo on 25,1%. Testien tekijä selittää, että tämä luku kertoo, kuinka suuri osa Pirkon kehosta on lihasta. Pirkon lepoaineenvaihdunta on suhteellisen korkea hänen kokoonsa nähden. Aineenvaihdunta käy vilkkaana ja se selittää osaltaan sen, miksei yksikään grillikylki ole jämähtänyt silminnähtävästi vyötärölle. Usko ja luottamus vaakaan ja mittanauhaan on nyt kuitenkin pahasti järkkynyt.
Vaikka peili, vaaka ja mittanauha kertovat paljon, ne eivät aina kerro kaikkea tai tarpeeksi. Pirkonkin tapauksessa voisi käyttää termiä “laiha läski”. Se mitä hänen kehossaan tapahtuu on verrattavissa osiltaan ylipainon tuomiin ongelmiin; mahdollisesti kolesteroli, viskeraalisen rasvan määrä jne. Joidenkin tutkimusten mukaan on jopa vaarallisempaa olla ns. laiha läski, joka ei liiku kuin ylipainoinen, joka harrastaa liikuntaa.
Kehonkoostumusmittaukset ovat siis oiva apu oppia tiedostamaan ja tuntemaan omaa kehoa paremmin. Se on myös hyvä mittari toiminnalle, jolla pyrit muokkaamaan kehoasi ja nostamaan hyvinvointiasi. Kehonkoostumusmittaus kannattaa siis toistaa esimerkiksi muutaman kuukauden päästä, mikäli tarvittavat muutokset ruokavaliossa ja liikuntatottumuksissa on ensimmäisen mittauksen jälkeen tehty.