Liikkuvuus ja venyttely ääriasentoihin on toisille kuin taiteenlaji, jossa notkeus pääsee oikeuksiinsa ja taipuminen on ihailtavan helppoa. Toinen puolestaan tuskailee kurottaessaan kohti varpaita. Tiedätkö, miksi saliharrastajan tulisi venytellä?
Notkeus vaikuttaa toimintakykyymme arjessa. Perinteisellä venyttelyllä saadaan lisää liikelaajuutta ja lihas rentoutuu. Perinteinen venyttely on staattista venyttelyä, joka avaa liikeratoja ja vähentää lihaskireyksiä. Pystymme suoriutumaan teknisesti paremmin, kun lihaskireydet eivät häiritse suoritusta. Tuloksesi saattavat jäädä vaisuiksi, jos liikkuvuutesi ei ole riittävä puhtaaseen tekniikkaan.
Pidemmät venytykset kannattaa säästää treenistä vasta parin tunnin päähän. Staattisen venyttelyn hyöty palauttavana toimenpiteenä on kiistaton. Liikkuvuus on ominaisuus, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lihasta ympäröi sidekudoksinen lihaskalvo. Lihaskalvon tiukkuus voi olla este lihaskasvulle. Kireän lihaskalvon seurauksena on lyhyt ja venymätön lihas, jossa on huono verenkierto. Venyttely vaikuttaa positiivisesti myös lihaskalvoihin ja luo lihakselle tilaa liikkua ja kasvaa. Venyttely on tärkeässä asemassa ennaltaehkäisemään rasitusvammoja ja pienentämään loukkaantumisriskiä.
Pumppaava venyttely parantaa hermotusta, suorituskykyä ja loukkaantumisriski pienenee, kun paikat on venytelty auki ennen treeniä. Lyhyet ja aktivoivat venytykset tulee suorittaa alkulämmittelyn yhteydessä. Venyttelyllä saadaan lisää pituutta ja kimmoisuutta lihakseen.
Pitkäkestoiset venytykset rentouttavat ja voivat ennen suoritusta heikentää voima-ja nopeusominaisuuksia. Venyttele siis lyhytkestoisia (noin 5 sekuntia kestäviä) venytyksiä, jotta terävyys ja kimmoisuus säilyvät itse suorituksessa. Liikeketjuja on hyvä avata heilutus- ja kiertoliikkeillä sekä dynaamisilla joustoilla.
Mitä muuta kannattaa huomioida liittyen venyttelyyn?
Toiminnallisista liikkuvuusliikkeistä erilaiset karhunkävelyt ovat tuttuja jo tarhaikäisille, mutta soveltuvat paremmin kuin hyvin lisäämään myös aikuisten ketteryyttä ja liikkuvuutta. Liikkuvuuteen vaikuttaa tukielimistö, jonka muodostavat lihakset, jänteet, nivelet sekä luut. Anatomisten tekijöiden lisäksi liikkuvuuteen vaikuttaa ikä, alkulämmittely ja vuorokauden aika. Ikääntyminen lisää venyttelyn tarvetta.
Aamuisin olemme tyypillisesti kankeampia. Harjoittelutottumuksilla ja myös lämpötilalla on vaikutusta liikkuvuuteen. Lämpimissä maissa emme tarvitse yhtä mittavaa alkulämmittelyä, sillä lihakset ovat nopeammin lämmitelty valmiiksi suoritukseen tai treeniin.
Miltä kuulostaisi kolme kertaa viikossa venyttelyä? Pidä venyttely säännöllisenä ja huomaa tuloksia. Aloita lyhyistä venyttelyhetkistä ja kokeile kuntosalin tarjoamia venyttely- ja kehonhuoltotunteja. Tällöin venyttelystä tulee usein tehokkaampaa, saat uusia liikkeitä ja kehonhuollosta ei tule luistettua.
Oletko kokeillut joogaa? Joogaharjoittelu parantaa merkittävästi niin liikkuvuutta kuin lihaskuntoakin harjoittelun ollessa säännöllistä. Kehon stressitila lyö lihasjumeja, joihin pitkät ja rentouttavat venytykset toimivat hyvänä apuna.
Vastuskuminauhalla tehtävissä venytyksissä hyödynnämme kuminauhan aiheuttamaa vetoa nivelissä. Vastuskuminauhalla tehtävät liikkeet ja venytykset soveltuvat hyvin muun muassa huoltotoimenpiteeksi ennaltaehkäisemään kiertäjäkalvosinlihasten ongelmia vahvistaen niitä.
Kirjoittaja: Marjo Pietilä, personal trainer ja valmentaja Helsingistä, jonka erityisosaamistaan ovat elämäntapamuutokset sekä juoksuvalmennus.
Lue myös:
Miten pitää huolta lihastasapainosta?