Stressi on elimistön reaktio muutokseen. Sekä hyvät että huonot muutokset voivat aiheuttaa stressiä. Stressi kuuluu elämään. Olennaista on se, kauanko stressivaihe kestää – hetkellinen stressi voi olla jopa hyödyllistä ja auttaa pääsemään hyviin suorituksiin. Pitkäaikainen stressi taas kuormittaa elimistöä sekä henkisesti että fyysisesti. Nykyisessä hektisessa maailmassa stressinhallinta on tärkeä osa-alue oppia. Nappaa talteen Tikiksen vinkit ja opi hallitsemaan stressiä.
Uusi puolen vuoden treeniohjelma salille, jolla saat takuulla sekä voimaa että lihasta!
Mikä aiheuttaa stressiä?
Stressiä aiheuttavat muun muassa kiire, kovat vaatimukset, työ tai sen puuttuminen ja elämän äkilliset muutokset. Myös esimerkiksi jatkuva melu ja häly voivat laukaista stressin. Nykyinen vauhdikas ja vaativa yhteiskuntamme aiheuttaa paineita sekä työssä että myös vapaa-ajalla. Työssä aiheuttajina voivat toimia liian kovat vaatimukset ja työtahti, huono johtaminen, työilmapiiriongelmat ja kiusaaminen. Vapaa-ajan stressiä aiheutuu, sillä tuppaamme ajattelemaan että on tärkeää tehdä kaikkea mahdollista – eikä vähiten sen takia että tehokkuus ja aktiivisuus on trendikästä. Vapaa-aikaa täytyy kuitenkin käyttää myös palautumiseen eikä pelkästään kaikkiin velvoitteisiin.
Stressi aiheuttaa oireita sekä mieleen että kehoon. Stressin kokeminen on psyykkinen tunnetila, mutta usein se vaikuttaa myös fyysisesti. Stressistä kieliviä fyysisiä oireita ovat esimerkiksi lisääntyneet päänsäryt, vatsavaivat, selkäongelmat, huonovointisuus, sydämen tykyttelyt, hikoilu ja tihentynyt virtsaamisen tarve. Vastustuskyky voi heiketä niin, että flunssat seuraavat loppumattomana jonona toisiaan. Psyykkisiä oireita puolestaan ovat ärtyneisyys, levottomuus, mielialan lasku, aggressiivisuus, unen häiriöt ja muistiongelmat. Pitkään jatkuva stressi voi jopa altistaa myöhemmin elämässä muistisairauksille.
Kuinka stressiä sitten hallitaan? Nappaa nämä vinkit talteen ja opi hallitsemaan stressiä:
- Tärkeää on tiedostaa, mikä stressaa. Stressaavia asioita on paljon, ja kaikkiin emme voi vaikuttaa. Niihin stressitekijöihin, joihin et pysty vaikuttamaan, on turha takertua.
- Tuntuuko, että tehtäviä asioita on tuhottomasti? Tee lista. Aloita asioista, jotka täytyy hoitaa pian, ja jatka niihin, jotka voivat odottaa parempaa hetkeä. Tiedosta, että aina et voi tehdä kaikkea haluamaasi. Listan tekeminen auttaa konkretisoimaan ja priorisoimaan.
- Mieti, mikä auttaa sinua jaksamaan. Muistele tilannetta, jossa olit rauhallinen ja rentoutunut. Palauta mielikuva tästä tilanteesta mieleesi, kun tuntuu, että asiat vyöryvät hallitsemattomasti. Hetken hengiteltyäsi ja rauhoituttuasi mielikuvasi kanssa jaksat taas uudella tavalla.
- Älä ota kaikkea liian vakavasti – riittävän hyvin riittää usein. Aina ei tarvitse ehtiä tehdä kaikkia suunniteltuja asioita tai olla paras kaikessa. Imurointi voi odottaa seuraavaan päivään ja joku pilkku voi jäädä viilaamatta.
- Puhu jollekulle. Usein stressi helpottaa, kun voit jakaa sen jonkun kanssa. Puhua voit esimerkiksi puolisolle, ystävälle tai jopa ammattilaiselle. Asioiden ääneen sanominen helpottaa usein omaa oloa ja auttaa jäsentelemään asioita.
- Huolehdi itsestäsi ja tarkista, että elintapasi ovat kunnossa. Riittävä uni, säännöllinen ja monipuolinen ruokailu sekä sopiva liikunta auttavat jaksamaan. Jos esimerkiksi ruokailut korvataan kiireessä suklaapatukoilla, mennään metsään stressinhallinnan osalta. Tällainen käyttäytyminen vain lisää huonovointisuutta ja laskee energialeveleitä entisestään!
Kirjoittaja: Riina Lindström on terveysalan ammattilainen sekä intohimoinen salitreenaaja ja juoksufanaatikko.