MET – lukema, jolla voit mullistaa aerobisen harjoittelusi

MET eli metabolinen ekvivalentti (Metabolic Equivalent) on yleisesti hyväksytty ja käytetty määre, jonka avulla voidaan laskea esimerkiksi etenemisvauhtia tai energian kulutusta. Se on määre, joka ei ole millään tavalla riippuvainen henkilön iästä, pituudesta, painosta, kehonkoostumuksesta tai sukupuolesta. Luku kuvaa fyysisen aktiivisuuden aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta verrattuna lepotasoon eli kertoo kuinka paljon tietty liikuntasuoritus kuluttaa energiaa lepotasoon verrattuna.

MET eli metabolinen ekvivalentti (Metabolic Equivalent) energian kuvaajana

Energian kuvaajana 1 MET on 3,5ml/kg/min. Tämä luku on muuttumaton ja riippumaton mistään ulkopuolisesta tekijästä. Jotta kukin voi laskea oman METinsä, on tiedettävä oma maksimaalinen hapenottokyky eli VO2 max. Helpoimpia tapoja sen selvittämiseksi on esimerkiksi tehdä kuntotesti sykemittarilla, joka on varustettu VO2 max -testillä. Se antaa suoran lukeman ja testi tehdään lepoaineenvaihdunnan perusteella. Se ei siis vaadi mitään fyysisiä ponnisteluja.

Jos henkilö saa tulokseksi vaikkapa 35ml/kg/min, on hänen lepoaineenvaihduntansa 10 METiä. Tällä lukemalla pystytään laskemaan esimerkiksi, kuinka kovaa sinun tulisi juosta, jotta pysyisit peruskestävyysalueella (60% VO2 maxista) tai vauhtikestävyysalueella (75-80% VO2maxista).

Kun esimerkkihenkilömme haluaa selvittää peruskestävyysharjoitusvauhtinsa, on hänen kerrottava oma MET-lukemansa peruskestävyyden kertoimella, joka oli 60% VO2 maxista eli 0,6 VO2maxista. Laskutoimitus on siis 10MET x 0,6 VO2 max eli 6MET. Etenemisvauhdissa 1MET on 1km/h eli se tarkoittaa että 6METin peruskestävyysvauhti on 6km/h. Vauhtikestävyydessä laskutoimitus on aivan sama, mutta kerroin on 0,75-0,8 eli 75-80% VO2maxista.

Maksimaalinen hapenottokyky on niin sanottu lukema, joka kertoo suorituskykysi. Tämä on karkea ilmaisu, mutta yksinkertaistaa asian selkeäksi. Tämä luku siis nousee, mitä paremmaksi saat hapenottokykysi liikkumalla. Jokainen voi tästä päätellä, että kun MET-lukema nousee, se puolestaan nostaa kestävyysaluelukemia eli etenemisvauhtiasi. Jos saat esimerkiksi nostettua VO2 max lukemaasi 35ml/kg/m lukemaan 38,5ml/kg/min, on MET-lukemasi jo 11.

MET-lukemalla on helppo havainnollistaa liikunnan merkitys esimerkiksi työn kannalta. Kuvitellaan, että esimerkkihenkilömme tekee todella ruumiillista rakennustyötä. Tämä työ on MET-arvoltaan 8METiä. Koska henkilömme lukema oli 10METiä, on hänen työnsä 80% hänen maksimaalisesta hapenottokyvystään eli työ on vauhtikestävyysalueella. Tällöin työ on hengästyttävää ja henkilö hikoilee selkeästi.

Nostamalla hapenottokykyä liikunnan avulla vaikkapa 42ml/kg/min, on henkilön MET-arvo 12. Tällöin 8METin työ on enää 66% VO2 maxista eli työn kuormittavuus putoaa peruskestävyyden alueelle. Tällöin työ ei enää hengästytä ja hikoiluttaa huomattavasti vähemmän. Kumpaa työtä sinä tekisit mielummin? Tämä vaikuttaa myös yleiseen jaksamiseesi ja vireystilaasi. Ensi kerralla kun mietit raskaan työpäivän jälkeen, ettet jaksa lähteä liikkumaan, mieti uudelleen. Hyvä fyysinen kunto näkyy täten myös työssä jaksamisena ja siitä palautumisena.