Rintamaito on vauvalle optimaalista ravintoa, joka sisältää kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta. Äidin hyvä ravitsemustila edistää imetyksen onnistumista ja äidin ruokavaliolla on vaikutusta rintamaidon koostumukseen.Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteiden ruokien rinnalla suositellaan jatkettavaksi ainakin vuoden ikään saakka.
Riittävä ja monipuolinen ruokavalio imetyksen aikana ei kuluta äidin ravintovarastoja. Imettävälle äidille sopii samanlainen terveellinen ruoka kuin muullekin perheelle, mutta muutamia asioita on hyvä huomioida. Tässä artikkelissa kerrotaan imettävän äidin ravitsemuksessa huomioitavista asioista.
Muista pehmeät rasvat ravitsemuksessa
Säännöllinen syöminen ja lautasmalli ovat hyvä alku terveyttä edistävälle ruokailulle. Pehmeän rasvan saanti on tärkeää imettävälle äidille, sillä silloin rintamaidossa on runsaasti välttämättömiä rasvahappoja. Tämä on tärkeää lapsen hermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Äidin ruokavalion rasvakoostumus heijastuu rintamaitoon muutamassa tunnissa. Muutos ei kuitenkaan ole pysyvä, vaan rasvan laadun pitäisi olla hyvä päivästä toiseen. Pehmeitä rasvoja saa riittävästi esimerkiksi käyttämällä oliivi tai rypsiöljyä ruuanlaitossa ja lurauttamalla salaatinkastikkeeksi öljypohjaista kastiketta. Lisäksi kalaa suositellaan syötäväksi ainakin 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Myös pähkinöistä ja siemenistä saa hyviä rasvoja.
Nauti riittävästi nesteitä
Imettäminen lisää nesteen tarvetta yhtä paljon kuin rintamaitoa eritetään. Imetyksen yhteydessä voi juoda lasillisen vettä, jolloin menetetty neste tulee näppärästi korjatuksi. Juomisen kanssa ei kannata liioitella, sillä ylenpalttinen juominen ei lisää rintamaidon määrää vaan ylimääräinen neste lähinnä juoksuttaa vessassa. Kahvia voi juoda kohtuudella (n. 3dl/vrk). Osa kofeiinista imeytyy rintamaitoon, joten runsas kahvittelu voi tehdä vauvasta levottoman. Alkoholin juomista imetysaikana kannattaa välttää. Rintamaidon alkoholipitoisuus vastaa äidin veren alkoholipitoisuutta. Korkeimmillaan alkoholipitoisuus on noin 30-60 minuuttia alkoholin juomisen jälkeen.
Imettävän äidin vitamiinit ja ravintolisät
Vitamiinien saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Syömällä reilusti kasviksia ja kohtuullisesti täysjyväviljoja, erityisesti vesiliukoisten B- ja C-vitamiinien määrä rintamaidossa pysyy hyvänä. Sekä vauva että äiti tarvitsevat D-vitamiinilisää. Imettävälle äidille suositellaan 10 mikrogramman lisää vuorokaudessa. Vauvan D-vitamiinilisän antoon saa ohjeet neuvolasta: tavallisesti D-vitamiinilisä aloitetaan kahden viikon iässä suurenevalla annoksella.
Mitään monivitamiini- tai kivennäisainevalmisteita ei tarvita automaattisesti. Niille on käyttöä silloin, jos ruokavalio on yksipuolinen tai joitakin ruoka-aineita ei käytetä. Esimerkiksi jos maitotuotteita ei ole käytössä, kalsiumlisä voi olla tarpeellinen. Riittävästi kalsiumia saa esimerkiksi 5-6 desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita tai kalsiumtäydennettyjä tuotteita sekä 2-3 viipaleesta juustoa. Raskausaikaista folaattilisää ei tarvitse imetyksen aikana käyttää, mutta riittävä folaatin saanti on edelleen tärkeää. Sitä saa esimerkiksi vihanneksista, kasviksista, täysjyväviljoista, palkokasveista ja marjoista. Jodin riittävä saanti on myös tärkeää. Jodia saadaan maitotuotteista, merenelävistä ja jodioidusta suolasta. Suolan käytön kanssa ei kuitenkaan ole tarpeen liioitella, mutta tavallisen käyttösuolan vaihtaminen jodioituun suolaan on hyvä ratkaisu.
Allergioiden vaikutus imetykseen
Mitään ruoka-aineita ei kannata välttää varmuuden vuoksi allergiariskin pelossa. Turhat rajoitukset saattavat jopa lisätä lapsen riskiä saada ruoka-allergia. Imetystä kannattaa jatkaa, vaikka vauva näyttäisi herkistyvän jollekin äidin syömälle ruualle. Imetysaikana saadut allergiaoireet selvitetään huolellisesti, ja jos allergiaoireet näyttävät johtuvan jostain tietystä ruoka-aineesta, se voidaan jättää pois ruokavaliosta. Vauvat saattavat saada lieviä oireita mistä tahansa ruoka-aineesta, mutta se ei välttämättä tarkoita allergiaa, vaan oireet johtuvat usein suoliston kypsymättömyydestä. Jos äidillä on ennen imetystä ollut ruoka-allergia, allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta välttävää ruokavaliota jatketaan entiseen malliin.
Imetys auttaa painonhallinnassa
Imetys kuluttaa energiaa. Tavoitteena on, että äidin paino palaisi imetyksen aikana takaisin raskautta edeltäviin lukemiin, jos äiti on ollut normaalipainoinen. Jos painoa on ennen raskautta ollut reippaasti tai kiloja on raskauden aikana kertynyt turhankin paljon, lisäenergiaa ei imetyksen aikana tarvita. Kohtuullisesti kuormittava liikunta edistää myös painonhallintaa, eikä vaikuta rintamaidon laatuun tai määrään epäedullisesti.
Imetyksen aikana vältettävistä ruoka-aineista löytyy päivitetty lista Eviran sivuilta. Suositukset ovat pitkälti tuttuja raskausajan ravitsemussuosituksista.
Kirjoittaja: Riina Lindström
(Lähteet: Lastenneuvolakäsikirja, THL 2015.; Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille; THL 2016. Neuvokas perhe.)