Geenit – onko niillä merkitystä?

Geenejä on helppo syyttää, kun makkara maistuu ja sohvalla löhöily kiinnostaa kuntosalia enemmän. Tosiasia kuitenkin on, että geeneillä on oikeasti merkitystä, mutta kuinka paljon? Tikis otti selvää.

Kaverukset päättävät aloittaa elämäntapamuutoksen. He ovat samanikäisiä ja suurin piirtein samankokoisia. Personal trainer tekee heille ohjelman, jonka avulla alkaa uusi elämä treenauksen ja terveellisen ruoan parissa. Muutaman kuukauden kuluttua toinen kaveri on onnistunut tiputtamaan rasvaa kaksi kertaa enemmän kuin toinen, ja samoin hänen lihasmassansa on kasvanut hurjasti. Samalla treenimäärällä ja täysin samalla ruokavaliolla on päästy kahteen eri tulokseen – geenien ansiosta.

Kehittyminen on hyvin pitkälle erilaisten asioiden yhteisvaikutusta: ruokailun, levon ja treenin tulee olla oikeassa suhteessa. Ihmisellä kuitenkin esiintyy luonnostaan voiman tai kestävyyden kannalta suotuisia geenejä. On olemassa myös lihasten kasvua kiihdyttäviä geenejä, jotka aktivoituvat helpommin nopeasti kehittyvillä ihmisillä. Tutkijat muodostivat koeryhmän 585 ihmisestä, joista kukaan ei ollut treenannut aiemmin. Heidät laitettiin tekemään samaa voimaharjoitusta kolmeksi kuukaudeksi. Tulokset olivat todella vaihtelevat: joukossa oli ihmisiä, jotka eivät kehittyneet lainkaan, kun taas yksi kehitti voimaansa hurjat 250 %. Joidenkin ihmisten lihasmassa jopa kutistui, kun taas toiset kasvattivat hauiksensa kokoa jopa 59 prosenttia.  Pääsemme siis johtopäätökseen, että toisten vain täytyy nähdä enemmän vaivaa kehittyäkseen kuin toisten.

Vaikka et sattuisikaan voittamaan geenilotossa parhaita treenigeenejä, älä lannistu. Suurimmalla osalla ihmisistä on aivan keskivertogeenit niin kestävyydessä kuin voimassakin. Vaikka geenisi estäisivät urasi huippu-urheilijana, ei epäonnistumisesi ole vielä tähtiin kirjoitettu. Tutkimuksissa toistuu sama kaava: pieni joukko kehittyy hurjasti ja samalla toinen pieni joukko ei kehity juuri lainkaan, mutta silti enemmistö edistyy varmasti. Geenejä on siis turha heti lähteä syyttämään, jos läski ei lähde eikä rauta nouse. Jääkaapin sisältö ja liikuntatottumukset ovat suurin syy epäonnistumiseen. Vaikka kädestä löytyisi huonot kortit, on onnistuminen silti mahdollista –  ja tavoitteen saavutettuaan voi sohvaperunakin olla erityisen ylpeä itsestään!

Testaa geenisi?

Monet yritykset testaavat DNA-näytteen perusteella geenejä, jolloin voidaan esimerkiksi arvioida onko henkilöllä eniten potentiaalia kestävyys-, voima- vai nopeuslajeissa. Tutkijat ovat kuitenkin kritisoineet testejä niiden kaupallisuuden ja vähäisen näytön perusteella. Paras keino saada selville omat vahvuutensa on siis suunnata treeneihin ja löytää oma lajinsa!

Tutkimus: Hubal ym. 2005. Variability in muscle size and strength gain after unilateral resistance training. Medicine and Science in Sport and Exercise.

 

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: