D-vitamiini (joka muuten on paitsi vitamiini, myös hormoni) on elimistön jokaisen kudoksen perussäätelijä. D-vitamiinireseptoreita sijaitsee lähes kaikkialla elimistössä, joten D-vitamiinin saannilla todellakin on merkitystä elimistön toiminnan kannalta. D-vitamiinia tarvitaan erityisesti luiden ja hampaiden muodostumisessa. D-vitamiinilla on yhteys myös muun muassa infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Lisäksi D-vitamiinilla näyttäisi olevan merkitystä vireyden ja mielialan kannalta. Riittävästä D-vitamiinin saannista kannattaa siis pitää huolta!
Mikä D-vitamiini?
D-vitamiini on rasvaliukoinen ruuasta saatava vitamiini sekä hormoni, jota elimistö tuottaa auringon valon vaikutuksesta iholla. Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini, jota syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. D2-vitamiinia on kasvikunnan tuotteissa, mutta melko vähäisiä määriä ihmisen tarpeeseen nähden. D-vitamiini varastoituu elimistöön kalsidiolina, jota maksa valmistaa D3-vitamiinista. Kalsidioli taas muutetaan munuaisissa kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin aktiivinen muoto.
D-vitamiinista terveyttä
D-vitamiini on tärkeää erityisesti luiden terveyden kannalta. Ilman D-vitamiinia luiden rakennusaine kalsium ei imeydy kunnolla, jolloin luiden rakentuminen ja lujuus kärsivät. Riittävä määrä D-vitamiinia estää osteoporoosia eli luiden haurastumista. Se myös vähentää riskiä sairaustua erilaisiin infektioihin, sillä se boostaa immuunipuolustusjärjestelmää. D-vitamiini vaikuttaa insuliinin eritykseen, joten sillä on merkitystä diabeteksen kannalta. D-vitamiinipuutos raskauden aikana tai varhaislapsuudessa voi lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Myös verenpaine pysyy paremmin aisoissa D-vitamiinin ansiosta, sillä se vähentää elimistössä verenpainetta kohottavan reniinin tuotantoa. Toinen verenkiertoon liittyvä hyöty on D-vitamiinin aivo- ja sydäninfaktin todennäköisyyttä pienentävä vaikutus. Myös autoimmuunisairaudet näyttävät liittyvän D-vitamiinin saantiin. Ainakin nivelreuma, nivelrikko ja MS-tauti yhdistetään D-vitamiiniin. Lisäksi tämä supervitamiini ylläpitää muistia ja oppimis- ja päättelykykyä ja parantaa mielialaa. D-vitamiinin puutteen haitallisimmat seuraukset ovat riisitauti ja osteomalasia eli luun pehmeneminen.
D-vitamiinin saantisuositukset
D-vitamiinin saantisuositukset perustuvat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksiin. D-vitamiinin anto lisänä aloitetaan Suomessa kahden viikon ikäisille vauvoille. Tästä muutaman viikon iästä kaksi vuotiaaksi asti D-vitamiinia annetaan lisänä 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
- 2-vuotiaasta 18-vuotiaaksi asti suositus on 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia lisänä.
- Aikuisille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää pimeänä vuodenaikana lokakuun alusta maaliskuun loppuun.
- Yli 75-vuotiaille D-vitamiinia suositellaan otettavaksi 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, sillä ihon kyky tuottaa D-vitamiinia heikkenee ja toisaalta myös osteoporoosiriski nousee, jolloin D-vitamiinin saanti korostuu entisestään.
Saantisuositukset ovat hyviä mutta vain suuntaa antavia. D-vitamiinin sopiva annos riippuu iän lisäksi auringonvalosta, ihonväristä, ruokavaliosta ja painoindeksistä. Veren plasmasta tai seerumista voidaan tarkistaa D-vitamiinin riittävä pitoisuus. Yleensä riittäväksi arvoksi katsotaan 50-75 nanomoolia litrassa. Osteoporoosipotilaille D-vitamiinin tavoitepitoisuus on 75-120 nanomoolia litrassa. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joten sitä voi myös saada liikaa. D-vitamiinin liikasaanti johtaa D-vitamiinimyrkytykseen, jonka oireita ovat muun muassa yleinen heikkous, sekavuus ja oksentelu. Tällä hetkellä turvallinen päiväannoksen yläraja aikuiselle on 100 mikrogrammaa. Auringonvalosta ja ravinnosta ei voi saada vaarallisen suurta määrää D-vitamiinia.
Mistä muualta D-vitamiinia saa
Ravinnosta D-vitamiinia saa parhaiten kalasta, kuten lohesta, kuhasta, silakasta ja siiasta ja D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeista, kuten maitovalmisteista ja margariineista. D2-vitamiinia on metsäsienistä erityisesti kanttarelleissa ja suppilovahveroissa. Lihoista eniten D-vitamiinia on broilerissa. D-vitamiinia on myös kananmunan keltuaisessa. Vaikka ruokavalio olisi monipuolinen D-vitamiinia sisältävien ruokien osalta, sen riittävä saanti erityisesti talviaikaan Suomessa on hyvin haastavaa. D-vitamiinilisä kannattaa siis ottaa käyttöön oman terveyden kannalta.
Tutkimukset D-vitamiinista tuovat jatkuvasti uutta tietoa sopivasta saannista, ja saantisuositukset luultavasti tulevat nousemaan. Pilkuntarkasti saantisuosituksia ei myöskään voida tulkita, sillä yksilölliset asiat vaikuttavat D-vitamiinintarpeeseen. Tärkeää on huomioida yksilöllinen tarve, johon vaikuttavat veren D-vitamiinitaso ennen talvikautta (kesän aikana varastoitunut D-vitamiini loppuu noin 1-2 kuukaudessa), auringonvalon saanti (esimerkiksi etelän matkat, pukeutuminen ja ihonväri vaikuttavat) painoindeksi (D-vitamiinin saatavuus elimistössä on alentunut ylipainoisilla), korkea ikä (ihon D-vitamiinin tuotanto on alentunut ja tarve suurentunut).
Onhan sinulla jo D-vitamiinilisä käytössä?
– Riina
Lähteet: www.dvitamiini.fi, Duodecim, Huslab