facebook_pixel

Uni edistää vastustuskykyä ja palautumista

loka 7, 2017

Elimistössä tapahtuu unen aikana terveydelle välttämättömiä toimintoja. Se palauttaa elimistöä päivän rasituksesta ja väsymyksestä, sekä tasapainottaa myös hermoston toimintaa. Tarvittava unen määrä on yksilöllistä ja osittain myös geenien säätelemää. Keskimääräinen suositus terveelle aikuiselle on noin 8 tuntia. Nukkuessamme elimistö palautuu ja aktivoi sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja – emme aina tule ajatelleeksi, miten sairastelukierre voi johtua elimistön rasitustilasta. Uni ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia. Nukkumisella on vaikutusta myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.

Unen vaikutus painonhallintaan ja muistiin

Olet saattanut huomata, miten unettoman yön jälkeen hirmuinen nälkä vaanii pitkin päivää. Huonosti nukuttu yö nostaa greliinitasoja, mikä aiheuttaa näläntunnetta. Uneton yö nostaa greliinitasoja ja laskee kylläisyyden tunnetta lisäävän leptiinihormonin määrää elimistössä, minkä vuoksi tuntuu siltä, kuin olisi koko ajan nälkä. Tästä syystä riittävä yöuni on erityisen tärkeä osa-alue painonhallinnassa.

Aivot tarvitsevat unta, jotta voimme havaita, muistaa ja oppia asioita. Yömyöhään tenttiin tai pääsykokoisiin lukeminen ei kannata, sillä vähäuninen yö ei palvele oppimistuloksia seuraavan päivän kokeessa. Treenatessa vireystilan ja tarkkaavaisuuden on oltava riittävällä tasolla, jotta vältymme loukkaantumisilta. Vähintään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa tehty rauhallinen liikunta auttaa rentoutumaan ja nukahtamaan helpommin, ja raikkaassa ulkoilmassa tehty treeni toimii kuin unilääkkeenä. Liikunta siis parantaa unenlaatua.

Unettomuus ongelmana

Unettomuus vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen terveyteen. Pitkään jatkuva univaje voi altistaa muun muassa sydän-ja verisuonisairauksille, diabetekselle, kohonneeseen verenpaineeseen sekä ylipainoon. Mitä tehdä, jos nukahtaminen on vaikeaa ja yöunet jäävät vähäisiksi? Pyri selvittämään ne syyt, jotka tekevät nukahtamisesta niin haastavaa. Käytkö ylikierroksilla vielä ennen nukkumaanmenoa, kun treeni on tehty iltamyöhään? Vai teetkö töitä yötä päivää? Kova treeni nostaa elimistön stressitasoja entisestään. Unen aikana elimistö korjaa stressin aiheuttamaa epätasapainotilaa sekä kudosvaurioita – unettomuudesta kärsivän palautuminen onkin merkittävästi hitaampaa. Yleisenä ongelmana voidaan pitää elimistön jatkuvaa stressitilaa, joka vie yöunet.

Sulje älylaitteet, vältä kofeiinia ja rauhoitu ennen nukkumaanmenoa

Älypuhelimen, läppärin tai televisioruudun tuijottaminen ennen nukahtamista eivät myöskään ole hyväksi. Älä syö tuhtia iltapalaa juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä se saattaa häiritä unta. Myös päivän aikana juotu kofeiini voi haitata nukahtamista – vältä siis iltapäivän ja illan aikana liiallista kahvin, teen tai muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista. Vaikuta niihin ympäristötekijöihin, joihin voit vaikuttaa. Rauhoitu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Toisille myös rauhallisen ja rentouttavan musiikin kuuntelu voi tuoda avun nukkumattia houkutellessa.

Päiväunista piristystä päivään ja hehkua iholle

Päiväunet virkistävät silloin, kun ne ovat sopivan mittaiset. Liian pitkään torkutettu päiväuni puolestaan tekee sinusta tokkuraisen ja saattaa häiritä yöunta. Päiväunien suositeltava kesto onkin noin 20-30 minuuttia. Kuten kunnolliset yöunet, myös päiväunet vähentävät stressiä, hillitsevät tulehdustilaa ja alentavat verenpainetta. Uni tekee terää mielelle ja aivoille. Keskittymiskyky, valppaus ja muisti terävöityvät nokosten ansiosta. Nukkuminen vaikuttaa myös peilikuvaan: vähäinen uni voi tehdä tummat silmänaluset ja saada ihon verisuonet laajenemaan. Ota siis kauneusunet käytäntöön ja anna ihon hehkua!

Kirjoittaja: Marjo Pietilä, personal trainer ja valmentaja Helsingistä, jonka erityisosaamistaan ovat elämäntapamuutokset sekä juoksuvalmennus. Marjo on yksi TIKIS 10 viikossa -valmennuksen valmentajista. Valmennukseen pääset tutustumaan tästä linkistä.

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: