facebook_pixel

--- Ilmoitus ---

--- Ilmoitus ---

Välillä keho tuntuu olevan sekaisin. Lihaksia kolottaa, ylimääräistä rasvaa tuntuu kertyvän kroppaan, väsyttää, uuvuttaa ja vatsa turvottelee ja toimii huonosti. Syy saattaa löytyä hormonitoiminnan epätasapainotilasta. Häiriintynyt hormonitoiminta on kuitenkin mahdollista korjata fiksaamalla elintavat kuntoon. Oikeanlainen ravitsemus on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Pelkkä hyvä ruoka ei kuitenkaan riitä, vaan muidenkin elintapojen täytyy olla kunnossa, jotta elimistö toimii hyvin.

Tärkeitä hormoneita kropan toiminnan kannalta on hirmuinen määrä. Edellä mainittujen oireiden kannalta tärkeitä ovat muun muassa insuliini, tyroksiini, kortisoli, adrenaliini, estrogeeni sekä leptiini ja greliini.

  • Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Insuliini toimii ikään kuin avaimena, joka avaa veren glukoosille portteja esimerkiksi lihaksiin, joissa se voidaan käyttää polttoaineena. Insuliinia erittyy haimasta. Haiman voi väsyttää syömällä jatkuvasti nopeaa hiilaria ja reilusti sokeria sisältäviä ruokia. Sokeriherkut kannattaa jättää satunnaisiin hetkiin ja suosia runsaskuituisia hiilareita, jotka nostavat verensokeria tasaisesti.
  • Tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni, joka säätelee aineenvaihduntaa. Ilman tyroksiinia elimistön perusaineenvaihdunta jymähtää toimimattomaksi. Tyroksiinin kannalta olennainen ruoka-aine on jodi. Sitä löytyy esimerkiksi lisättynä suolaan.
  • Kortisoli ja adrenaliini ovat stressihormoneita, joita erittyy runsaammin elimistön stressireaktiossa. Tähän vaikutetaan vähentämällä stressiä, eikä mitään yksittäistä ruoka-ainetta voida käyttää stressiä vähentämään. Apu löytyy kokonaisuudessaan terveellisestä ruoka-valiosta sekä muista elintavoista.
  • Estrogeeni on naishormoni ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin rasva elimistössä kertyy. Normaalisti estrogeeni ohjaa rasvaa varastoitumaan naisilla reisiin ja takapuoleen. Häiriintyneessä tilassa rasva alkaa ohjautua vaaralliselle alueelle vatsaan viskeraalirasvaksi. Estrogeenin toiminta häiriintyy esimerkiksi vaihdevuosi-iässä tai liikalihavuuden seurauksena.
  • Leptiini ja greliini säätelevät kylläisyyden ja nälän tunteita. Ylipainoisilla ihmisillä leptiinin ja greliinin toiminta näyttää häiriintyneen niin, että signaalit nälän ja kylläisyyden tunteista toimivat virheellisesti. Myös stressi sotkee näiden hormonien toimintaa.

Miten ruokavaliolla sitten voi vaikuttaa hormonitoiminnan epätasapainotiloihin? Suurtakaan viisasten kiveä ei tässä ole. Monipuolisuus ja säännöllisyys ovat lähtökohtia ruokailulle. Hyvä ruokavalio alkaa siitä, että suuhun tulee laitettua päivittäin reilusti kasviksia ja marjoja sekä kohtuullisesti hedelmiä. Jokaisella aterialla kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että lautasella on erivärisiä kasviksia ja marjoja tai hedelmää. Proteiinia aterialle saa esimerkiksi kanasta, kalasta tai raejuustosta. Täysjyväviljasta saa suoliston toimintaa tukevaa kuitua. Kroppa kiittää myös hyvistä rasvoista, joita saa esimerkiksi kalasta, kasvisöljyistä, pähkinöistä tai siemenistä. Vähemmällä ruokavaliossa on hyvä pitää makeat ja suolaiset herkut, kovat eläinrasvat ja teolliset, runsaasti käsitellyt valmisteet. Näin ollen kropan toimintaa tukeva ruokavalio on siis ravitsemussuositusten mukainen ruokailu. Ateriaväleihin on myös tärkeää kiinnittää huomiota, sillä liian pitkiksi venyvät ateriavälit paitsi nuuduttavat, myös saavat ahmimaan turhan suuria annoksia ja usein vieläpä nopeasti energiaa luovuttavia, epäterveellisiä ruokia.

Entäs ne muut elintavat sitten? Valitettavasti pelkkä hyvin syöminen ei riitä elimistön toiminnan optimoimiseksi. Sopiva määrä liikuntaa monipuolisesti harrastettuna tukee kropan hyvinvointia. Jatkuva hampaat irveessä treenaaminen liian vähällä palautumisajalla toimii päin vastoin ja ajaa kroppaa stressitilaan. Riittävä yöuni on sekin edellytys kehon terveydelle. Liian vähäinen nukkuminen estää sekä kehoa että aivoja palautumasta päivän rasituksesta. Liian vähällä nukkumisella ja itsensä rääkkäämiselle saa helposti sekoitettua elimistön hormonitoimintaa. Stressinhallinta kuuluu myös osaksi terveyden ylläpitoa. Jatkuva stressi saa syömään huonommin, nukkumaan huonommin ja voimaan huonommin. Se häiritsee nälkä- ja kylläsyyshormonien toimintaa ja saa suoliston oireilemaan.

Elimistö on monimutkainen kokonaisuus, emmekä tarkasti tunne kaikkia hormonien vaikutuksia tai erilaisten elimistön toimintojen tai niiden häiriintymisen syy-seuraussuhteita. Tasapainoinen elämä, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu, sopiva määrä liikuntaa, riittävä uni ja lepo ja stressinhallinta ovat kuitenkin lähtökohta kropan hyvinvoinnille. Huolenpito itsestä kannattaa aina!

Kirjoittaja: Riina Lindström, terveydenhoitaja (AMK)

Lue myös:

Syö kehotyyppisi mukaan 

Ruokavalion tsekkauslista – tarkista ruokavaliosi kuntoon!

Mindful Eating – löydä ruokailun nautinto

Liikutko liikuntasuositusten mukaisesti?

--- Ilmoitus ---

--- Ilmoitus ---

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: