Kova työtahti, jatkuva väsymys, stressaava elämäntilanne ja vielä treenatakin pitäisi, vai pitäisikö? Tiedämme, että liikunta vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen, työteho paranee ja mieli on virkeä. Tilanne on kuitenkin päinvastainen silloin, kun jaksaminen on äärirajoilla. Stressitasojen ollessa jo valmiiksi korkealla, saatat kovalla harjoittelulla nostaa stressin määrää kehossa entisestään.

Kehomme tunnistaa kyllä kuormittavan elämäntilanteen. Kaikki ylimääräinen stressi heikentää palautumistasi. Väsyneenä treenatessa tarkkaavaisuus ja keskittyminen eivät ole parhaimmillaan ja loukkaantumisriski kasvaa. Muista kuunnella kehoasi ja lepää silloin, kun kehosi sitä vaatii. Treenistä aikaan saatu fyysisen kunnon kehitys tulisi tapahtua juuri levon aikana.

Raikas ulkoilma, rauhallinen jooga tai muu kevyt aerobinen liikunta tuottaa usein positiivisia vaikutuksia jaksamiseen ja stressitasoihin. Jatkuva ja pitkään kestävä stressi saattaa hidastaa aineenvaihduntaa ja täten haitata elämäntapamuutokseen tähtäävää tavoitetta. Unohda pikadieetit alhaisilla kaloreilla ja keskity pitkän ajanjakson tavoitteisiin, jotka luovat pysyvämpiä tuloksia.

Mitä stressi aiheuttaa?

 

Stressin vaikutus kehoon on ilmeinen. Stressihormonitasot ja verenpaine kohoavat sekä sydämen syke nopeutuu. Krooninen stressi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaa negatiivisesti hidastaen aineenvaihduntaa. Kehon ollessa stressitilassa myös ravinteiden imeytyminen heikkenee, unen laatu heikkenee ja nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Vastustuskyky saattaa heikentyä ja tulehdusherkkyys on ilmeisempi. Tällöin on tyypillistä, että stressin vähänkin hellittäessä tulet heti kipeäksi. Saatat myös unohdella asioita, kun olet ylikuormittunut ja väsynyt pitkään jatkuneesta stressitilasta. Stressi vaikuttaa elintoimintoihin monella tapaa. Stressireaktioiden seurausta voivat olla muun muassa lihaskireydet, kolotus, selkäkivut sekä muu lihasjännitys.

Löydä elämäntilanteeseen sopiva tapa liikkua

 

Stressi on puolustautumiskeino uhkaa tai vaaraa vastaan. Muinoin stressitila syntyi villieläinten uhatessa. Nykyisin ”uhan” luovat aikataulut, palavereissa juokseminen ja meileistä tukkeutunut sähköposti sekä kiire. Tämä on monelle loputon oravanpyörä, mikäli itselle ei järjestä vapaa-aikaa tai aikaa rentoutumiseen. Löydä keinot hallita ajankäyttöä ja aseta terveytesi ja jaksamisesi tärkeysjärjestyksessä korkealle.

Liikunta toimii hyvänä työkaluna stressinhallinnassa, kun sen määrä on kohtuullista ja rauhallista. Väkisin väsyneenä tehty treeni lisää kuormitusta kehossa. Tällöin liikunnan tuomaa positiivista kokemusta ja tuntemusta harvoin saadaan aikaan.

Löydä sopiva tapa liikkua. Se voi olla rauhallinen kävelylenkki metsässä ilman häiriötekijöitä. Valitse rentouttavaa musiikkia, joka saa ajatukset lentoon. Suosi rytmisesti helppoja lajeja, jos koet askelsarjojen tuottavan vain lisää päänvaivaa. Löydä liikunnan ilo ja tapa toteuttaa sitä mieleisellä ja energisoivalla tavalla. Hengitysharjoitukset ja muut rentoutumistekniikat (tsekkaa tästä matalan kynnyksen meditaatioharjoitus aloittelijalle) voivat auttaa lievittämään stressiä. Hengitys syvään lisää tutkitusti rentoutumista.

Ylikuormitustilassa suosi lepoa. Kehoa kuulostellen lisää viikkoon muutama lyhytkestoinen liikunta tai happihyppely raittiissa ulkoilmassa. Nosta harjoittelun määrää ja intensiteettiä maltillisesti suhteessa viikon muuhun kuormitukseen.

 

Kirjoittaja: Marjo Pietilä, personal trainer ja valmentaja Helsingistä, jonka erityisosaamistaan ovat elämäntapamuutokset sekä juoksuvalmennus.

Lue myös:

Levon merkitys treenaamisessa

Stressi lihottaa – pitääkö paikkansa? 

8 hyvää keinoa lievittää stressiä

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: