Lihaskrampit ovat varmasti meille kaikille tuttuja. Lihaskramppi eli tahdosta riippumaton kivulias lihassupistus (tunnetaan myös nimellä suonenveto, vaikka vaiva on lihaksessa eikä verisuonessa), joka voi ilmaantua mihin tahansa lihakseen. Useimmin kuitenkin kramppailevat pohkeet, takareidet ja selkä. 

Vaikka lihaskramppi on tavallisimpia urheilijoita kiusaavista vaivoista, sen syntymekanismi ei ole lääketieteessä ihan täysin selvinnyt. Sen verran kuitenkin tiedetään, että yleisimpiä krampeille altistavia tekijöitä ovat:

  • kova tai uudenlainen rasitus
  • lihasväsymys
  • yleiskunnon heikkous
  • nestehukka
  • hermolihasliitoksen toimintahäiriöt

Täten voidaan todeta, että kramppeja syntyy helpommin esimerkiksi kovan treenin jälkeen, kun treenataan väsyneenä tai kun nesteytys ei ole kunnossa. Nesteytyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja se kannattaakin aloittaa ajoissa, jo ennen nestehukan syntyä.

Tällä hetkellä kramppien syynä pidetään lihasten ja hermojen yhteistoiminnan häiriöitä. Lihaksen rentoutumiskyky heikkenee, kun se työskentelee äärirajoilla. Kun lihaksen normaali supistustila jää päälle, syntyy kramppi. Perusterveiden ihmisten sekä urheilijoiden lihaskrampit ovat pääsääntöisesti vaarattomia.

Urheilulääkärin Pippa Laukan mukaan lihasongelmien ilmaantuessa kannattaa muistaa kohtuullisuus ja kuntoutus. Kohtuullisuudella hän tarkoittaa oikein mitoitettuja treenimääriä ja tehoja. Vaivojen ennaltaehkäisyssä huomioi hyvä lämmittely, nousujohteinen harjoittelumäärien lisäys ja huolellinen palautus (sisältäen loppuverryttelyt ja venytykset). Kylmän ja vedon välttäminen kannattaa pitää myös mielessä. Lihasten rasituksensietoa ja palautumista voi edistää myös kompressiovaatteilla.

Kevyt vastavenytys ja lihaksen kevyt hieronta on tehokkain ensiapu lihaskramppiin. Hieronta parantaa lihaksen aineenvaihduntaa paikallisesti. Kiristävään lihakseen voi myös auttaa lämpöhaude, mutta jos lihas on kipeä, kannattaa käyttää kylmähoitoa.

”Tärkeimpänä neuvona kuntoilijalle antaisin ohjeeksi sen, että malttaa keskeyttää treenin saman tien, mikäli kramppi iskee. Kramppi on usein repeämän esioire ja kehon vinkki siitä, että kudos ei veny määräänsä enempää. On huomattavan paljon nopeampaa hoitaa kuntoon kramppaava pohje kuin katkennut akillesjänne”, toteaa Pippa Laukka kirjassaan Urheilulääkäri.

Lähde: Urheilulääkäri 


 

urheilulaakari

Lue lisää miten treenata terveenä kirjasta Urheilulääkäri. Kirja käy läpi yleisimpiä urheiluvammoja, niiden ennaltaehkäisyä sekä käytännön

hoitoa. Lisäksi kirja pureutuu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, muun muassa unen, mielen ja fyysisen suorituskyvyn kautta.

Kaikkiin kirjatilauksiin nyt ilmaiset toimituskulut!

 

 

 

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: