Miksi me treenataan? No siksi, että saisimme siitä jotakin hyötyä. Se, mitä hyötyä saamme, riippuu hyvin monesta tekijästä – tavoitteesta, tekotavasta, treenihistoriasta ja genetiikasta. 

Jokainen meistä määrittää itse, mitä tavoitteita lähtee seuraamaan, mihin liittyen olemme aiemmin julkaiseeet hyvän artikkelin: Miten asettaa tavoite kuntosaliharjoittelussa. Tämän tiedon kaveriksi tarvitsemme sitten itsellemme oikeat työkalut, joilla seurataan tavoitteisiin pyrkimistä. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelemme hieman yleisiä kuntotestejä, ja toisessa osassa menemme enemmän pään sisäisiin mittareihin sekä kehonkoostumuksen ja terveyden tarkkailuun.

Tavoitteita on monenlaisia, joten niin täytyy olla mittareitakin

 

Treenaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita voi olla vähän joka lähtöön. Monella ihmisellä on useampi samanaikainen pyrkimys, joista toinen saattaa olla hieman tärkeämpi kuin toinen. Parhaimmillaan on lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita toinen toistaan tukemassa.

Kun tavoite tai tavoitteet ovat selkeät, lähdetään rakentamaan tietä niitä kohden. Kontrolloimaton ja löysä progressiivisuus treenissä, ravinnossa ja levossa ei luultavimmin tuota haluamiasi tuloksia, joten on löydettävä sellainen tuloksien tarkkailu- ja mittaamiskeino, jolla pysyt kärryillä tilanteestasi. Käydään siis läpi muutama konkreettinen tapa mitata omaa kehitystä kuntotestien avulla.

Kuntotestit ovat selkein tapa nähdä kunnon ja suorituskyvyn kehitys konkreettisesti. Kuntoa kannattaa seurata erityisesti sillä osa-alueella, jossa haluaa kehittyä, mutta myös kokonaisvaltaisesti.

Liikunnalliset tavoitteet pitää jakaa useaan eri kategoriaan. On varmasti selkeää, että lihaskuntoharjoittelu ei paljon kovaan aerobiseen kuntoon auta, kuten ei myöskään peruskunnon nostaminen saa sinua tekemään spagaattia. Perussääntönä siis, jos haluat parempaa liikkuvuutta, seuraa sen kehitystä testaamalla liikkuvuusharjotteita ja, jos haluat aerobista kuntoa, testaa itseltäsi aerobista kuntoa.

Aerobisen treenin mittareita

 

  1. Coopperin testi. Varmasti monelle tuttu hirvitys koulusta tai armeijasta, mutta erittäin tehokas ja jopa universaali tapa mitata aerobista kuntoa. Katso video: Paranna Cooper-tulosta
  2. 1500 m juoksu niin nopeasti, kuin pystyy.
  3. Ergometritesti, toteutetaan usein pyörällä. Ota yhteyttä esimerkiksi liikunnan palveluntarjoajaan alueellasi.

Lihaskunnon mittareita

 

  1. Kyykky, maastaveto ja penkkipunnerruksen rep maximin (kuinka suurella kuormalla saat yhden toiston) kokeilu ja tuloksien yhteen laskeminen. Esimerkiksi kyykky 80 kg + maastaveto 110 kg + penkkipunnerrus 55kg = 245kg. Tarkista muutaman kuukauden päästä uudestaan.
  2. Yksittäisen liikkeen, kuten lankun, leuanvetojen, punnerruksien, pystypunnerruksen tai lantionnoston maksimitoistot. Voit ottaa esimerkiksi aikaa vastaan tai tehdä vain niin monta toistoa kuin menee tietyllä kuormalla. Tsekkaa myös: 4 hyvää tapaa lisätä toistoja punnerruksiin ja leuanvetoihin
  3. Kuntosaliohjelmassasi tapahtuva progressio, eli käytetyn kuorman lisääminen on jo mittari itsessään.

Liikkuvuuden mittareita

 

  1. Spagaattiasennossa mittaa, kuinka monta senttimetriä on haaroistasi lattiaan. Erilaisilla alueen liikkuvuusharjoituksilla koeta parantaa liikkuvuutta ja mittaa tulos muutaman viikon päästä uudestaan.
  2. Polvet suorana tee eteentaivutus sormet kohti varpaita jonkin korokkeen päällä. Mittaa, kuinka paljon sormet jää joko vajaaksi tai menevät varpaista yli.
  3. Nojaa seinää vasten siten, että selässäsi ei ole yhtään notkoa (käsi ei pääse seinän ja selkäsi väliin). Nosta käsiä suorana ylös peukut edellä ja pyri viemään ne mahdollisimman lähelle seinää ilman, että selästä tulee notkoa. Mittaa matka peukusta seinään.

Aina kuntotestejä tehdessäsi olisi hyvä, jos saisit jonkun kaverin tekemään kanssasi tai vähintäänkin testaamaan sinua. Näin et fuskaa ja tekeminen on paljon hauskempaa. Virallisten testien tekemiseen voit myös ottaa yhteyttä ammattilaiseen ja laatia itsellesi sopivan testikokonaisuuden.

Kirjoittaja: helsinkiläinen personal trainer, journalisti ja taiteilija Aino Papinniemi.

LUE MYÖS OSA 2: Kehonkoostumus ja pää

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: