Onko terveellisesti syöminen kallista?

Usein kuulee väitteitä, että terveellinen ruoka on kallista. Viime vuosina puhtaasti syöminen (eng. clean eating) on ollut monen tavoitteellisesti harjoittelevan, kuin myös tavallisen kaduntallaajan suosiossa. Yksinkertaistettuna puhtaasti syöminen tarkoittaa sitä, että vältellään prosessoituja ruoka-aineita ja syödään ainoastaan sellaista ruokaa, jossa ei ole tuoteselostetta, kuten vihanneksia, hedelmiä, kananmunia, pähkinöitä, lihaa, kalaa ja kanaa.

Puhtaasti syömisen yhtenä positiivisena puolena on se, että kasvisten osuus ruokavaliossa lisääntyy. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole miettiä puhtaasti syömisen etuja, vaan keskittyä siihen, miten sen voi toteuttaa edullisemmin.

Syömällä satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa

Tutkitusti terveellinen Välimeren ruokavalio perustuu osiltaan siihen, että siinä syödään runsaasti ja monipuolisesti vihanneksia ja hedelmiä. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

Vuoden 2008 kasvistaseen mukaan (uudempaa ei ole vielä saatavilla) söimme keskimäärin henkilöä kohden kotimaisia kasviksia 113,18 kiloa vuodessa. Marjat, hedelmät ja sienet eivät sisälly tähän kulutusarvioon. Tarkastelun kohteena olevasta määrästä hyvin varastointia kestävän perunan osuus oli 51,5 prosenttia, mikä on näillä leveyspiireillä luonnollista. Kurkun ja tomaatin osuus kokonaismäärästä oli 19,3 prosenttia ja juuresten osuus oli 9,9 prosenttia. Juuresten osuudesta 76 prosenttia koostui pelkästään porkkanasta. Sipulin, valkokaalin, kukkakaalin, amerikansalaatin ja paprikan yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta oli hieman alle 13 prosenttia. Eli vuonna 2008 syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 93 prosenttia muodostui perunasta, kurkusta, tomaatista, porkkanasta, sipulista, valkokaalista, amerikansalaatista, kukkakaalista ja paprikasta.

Tämä ei vaikuta kovin monipuoliselta ja tuskin kasvisten kokonaiskulutuksen nostaminen onnistuu syömällä samoja lajikkeita entistä enemmän? Kaiken lisäksi kurkku, tomaatti ja ruukkusalaatit ovat talvisaikaan erityisen hintavia. Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme.

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat maukkaampia, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, kasvikset ovat aina myös edullisempia.

Esimerkiksi kotimaisen tomaatin kilohinta vaihtelee vuoden aikana 1-7 euron välissä. Jos syöt rutiininomaisesti tomaattia vuoden ympäri, kulututat todennäköisesti enemmän rahaa ja syöt yksipuolisemmin verrattuna satokauden kasvisten suosimiseen. Sesonkeja seuraamalla ruokakaupoista on löydettävissä aina muutama kasvis, joiden kilohinta on alle kaksi euroa.

Meille monelle on pinttynyt vahva mielikuva siitä, että salaatin pitää olla jäävuorisalaattia, tomaattia ja kurkkua. Riko rohkeasti rutiineja ja kokeile syödä ”salaattina” vaikkapa porkkanatikkuja, lantturaastetta ja persimonia. Ruoastasi tulee edullisempaa, maukkaampaa ja saat moninkertaisen määrän vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita verrattuna perinteiseen jäävuorisalaattiin.

Älä vertaile pelkästään kilohintoja

Toinen hyvä tapa vähentää ruokakustannuksia on selvittää itselle, minkä takia syö tiettyjä raaka-aineita. Esimerkiksi yksi hyvä syy syödä lihaa on sen sisältämä proteiini. Jos tuijotetaan pelkästään kilohintaa, niin valmiiksi marinoitu porsaanliha on yksi edullisimmista lihasta saatavien proteiinin lähteistä.

Kuvitellaan, että marinoidun porsaan kilohinta on esimerkiksi kahdeksan euroa. Sata grammaa tuotetta sisältää proteiinia 16 grammaa. Yhden proteiinigramman hinta on 0,05 euroa. Verrataan tuotetta vähärasvaiseen maustamattomaan naudanlihaan, jonka kilohinta on vaikkapa 10 euroa. Sata grammaa tätä lihaa sisältää proteiinia 22 grammaa. Tällä esimerkillä laskettuna yhden proteiinigramman hinnaksi muodostuu 0,045 euroa eli kilohinnaltaan kalliimman tuotteen sisältämä proteiini on edullisempaa! Ostamalla lihaa pelkän kilohinnan perusteella maksat todennäköisesti vedestä, suolasta ja muista mausteista, etkä siitä raaka-aineesta minkä takia lihaa syöt.

Toinen esimerkki on meille kaikille tuttu kurkku. Syömme vuosittain yli 11 kiloa kurkkua, eli määrällisesti melkein kaksi kertaa enemmän kuin keräkaalia, punakaalia, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, ruusukaalia, kyssäkaalia, savoijinkaalia, lehtikaalia ja palmukaalia yhteensä. Kurkkua käytetään lähinnä salaateissa, dippivihanneksena ja leivänpäällisenä, joten ei verrata sitä käyttötarkoituksiltaan monipuolisempiin kaaleihin vaan kurkun kaltaiseen kesäkurpitsaan.

Kotimaisen kurkun kilohinta vaihtelee vuosittain 1-7 euron välillä, joten talviaikaan se kannattaa korvata muilla kasviksilla, mikäli haluat syödä edullisemmin ja monipuolisemmin. Kesäkurpitsaa voi käyttää ihan samalla tavalla kuin kurkkua, paitsi se soveltuu myös lämpimiin ruokiin sekä maistuu myös raakana. Se sisältää yli 30 prosenttia enemmän kaliumia ja melkein kolminkertaisen määrän C-vitamiinia kurkkuun verrattuna. Tuskin kukaan syö kurkkua sen sisältämän C-vitamiinin takia, mutta tämä on vain esimerkki miten kasviksia kannattaa verrata keskenään, kun pohtii mitä kaupasta kannattaa ostaa. Haluatko syödä kurkkua kurkun takia, vai sen sisältämien ravintoaineiden takia?

Riko kaavoja, kokeile uutta

Urheilun pyhä kolminaisuus on harjoittelu, ravinto ja lepo. Myös ravinnon osuutta on välillä pohtia kriittisesti ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. Rutiineilla on tapana tehdä ruokavaliosta tylsä ja liian yksipuoleinen. Osasyyksi viimeaikoina yleistyneisiin ruuan aiheuttamien yliherkkyyksiin on esitetty jatkuvaa samojen ruoka-aineiden syömistä. Syömme 2-6 kertaa vuorokaudessa, joten ruoasta nauttiminen vaikuttaa varmasti elämänlaatuun. Monipuolinen ruokavalio on virkistävää ja satokauden kasvisten avulla pääsee kokeilemaan uusia asioita myös keittiössä. Uuden oppiminen ja kokeileminen pitää mielen virkeänä. Monet sesongin raaka-aineet, kuten sienet ja metsämarjat, ovat ilmaisia ja niiden kerääminen yhdessä kavereiden kanssa on mitä parasta palauttavaa liikuntaa niin keholle kuin mielelle. Älä tuijota syömisiäsi viikkotasolla, vaan monipuolista ruokavaliotasi vuositasolla. Ravinnonkaan suhteen ei kannata kangistua kaavoihin, vaan kokeile rohkeasti uutta!

Kirjoittaja: Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula