Viljoihin ja/tai niiden osien välttelyyn perustuvat ruokavaliot ovat olleet paljon pinnalla viime vuosina. Moni on kysynyt itseltään enemmän tai vähemmän perustellusti: ”Olenko gluteeniherkkä, keliaakikko vai vehnäallerginen?”. Varsinainen diagnosointi yliherkkyyksiin on haastavaa ja moni meneekin tekemään johtopäätökset omin päin. Vähemmän tunnettu vehnätön ruokavalio saattaa olla ainakin kokeilemisen arvoinen, jos viljojen huonot vaikutukset kehoon mietityttävät.

Gluteeniton vs. vehnätön

Gluteeniton ja vehnätön ruokavalio saattavat helposti sekoittua keskenään. Usein ihmiset erehtyvät käyttämään näitä jopa synonyymeina toisistaan, mikä huonossa tapauksessa johdattelee vääriin käsityksiin ja vääränlaiseen ruokailuun. Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran varastoproteiini, ja vehnä vain yksi vilja. Vehnätön voi käyttää esimerkiksi ruista, kauraa ja ohraa normaalisti, joten aina ei ole tarvetta etsiä kaupasta gluteenitonta vaihtoehtoa.

Vehnättömän ruokavalion haasteet

Vehnän käyttö Suomessa on hyvin runsasta, monimuotoista ja salakavalaa. Monet perinteiset pää- ja jälkiruoat ovat tehty vähintäänkin piilovehnää käyttäen. Myös monet ruis- tai kauraleivät, kastikkeet, suklaat ja jäätelöt jne. saattavat sisältää vehnää ja näin ollen vehnätöntä ruokavaliota noudattavan täytyy olla erityisen tarkkana tuoteselosteiden kanssa. Pettymyksiin täytyy varautua, sillä vehnä on hyvin itsepäinen ja kaikkialle tahtova liero aine.

Työpaikka- ja kouluruokailu sekä kyläily tulevat olemaan haasteellisia, ellei ole aikaisemmin tottunut noudattamaan erikoisruokavalioita. Ihmisten on vaikea ymmärtää, mikset voi syödä ruisleipää, jossa on vain muutama prosentti vehnää tai et voi syödä vehnällä suurustettua herkkukastiketta, vaikka emäntä on siihen aikaa ja vaivaa pistänyt. Sama ongelma tosin on kaikilla hieman erilaista ruokavaliota noudattavilla. Tahdonvoimaa ja pientä itsekkyyttä siis tarvitaan kekseliäisyyden ja ennakoinnin ohella. Puntaroi onko tosiaan pakko syödä jotakin vain kohteliaisuudesta, vaikka tiedät voivasi paremmin ilman jotakin ruoka-ainetta.

Miksi olla vehnätön?

Syitä kokeilla vehnätöntä ruokavaliota on useita, vaikka et olisikaan varsinaisesti allerginen vehnälle. Täysin puhdistettu valkoinen vehnä on todettu olevan haitallinen terveydelle ja lähestulkoon täysin tyhjää ravintoa tai ns. tyhjiä kaloreita. Täysjyvävehnässä on hyviäkin aineksia, kuten B-vitamiinia ja kivennäisaineita, mutta niin on muissakin viljoissa, joten vehnä ei ole näiden ainesten osalta pakollinen osa ruokavaliota. Vehnän tarve on pääasiassa monelle henkinen ja jokseenkin kulttuurillinen.

Vehnä saattaa olla useiden eri kehon ongelmien takana. Moni on kokenut helpotusta iho-oireiluun, tulehdusreaktioihin, sekä ruoansulatus- ja paino-ongelmiin, kun on jättänyt vehnän pois. Tämä yleisesti ottaen tietenkin tarkoittaa sitä, että keholla on jonkin tason allergia tai yliherkkyys vehnää kohtaan, ainakin jos lääkäreiltä kysytään. Vehnän poistuminen kehosta kokonaan vie joitakin viikkoja, joten eron kehossa ja oireilussa huomaa tapauskohtaisesti vasta sen jälkeen.

Vehnän pois jättäminen helpottaa useissa tilanteissa, ei tosin aina, terveellisempien ruokien valitsemista. Esimerkiksi, jos ruokapaikassa on tarjolla runsas salaattipöytä, kalafileitä ja spagettia, spagetti jää automaattisesti pois ja kasvisten osa lautasella kasvaa. Tämä saattaa olla myös haaste, kuten mainittu, sellaisissa tilanteissa, joissa ei itse pääse päättämään ruokien sisältöä. Aina ei ole vehnättömälle tarjolla tarvittavan täyttävää ateriaa, minkä takia ennakointi on tarpeen. Tahdonvoima on ainakin koetuksella ja parhaimmillaan kehittyy kokeilun aikana voimakkaammaksi.

Gluteenittomat tuotteet voi ottaa pakon mukaan käyttöön, mutta pääasiassa kannattaa suosia luonnollisesti gluteenittomia (eism. pähkinäjauhot) ja täysin muista viljoista, kuin vehnästä tehtyjä tuotteita. Teollisesti gluteenittomat leivät yms. ovat usein erittäin prosessoituja, eivätkä aja terveyttä eteenpäin, ellet ole keliaakikko. On hyvä huomioida, että joissakin gluteenittomissa tuotteissa käytetään myös vehnää.

Vehnätön ruokavalio on loistava paikka oppia uusia reseptejä ja tutustua ruoka-aineisiin, joita ei muuten tulisi kokeiltua. Muutenkin tieto kuluttamastasi ravinnosta kasvaa ja oman kehon tuntemus nousee uudelle tasolle. Suositeltavaa olisi, että pysyy täysin vehnättömänä ainakin kuukauden verran, jotta näkisi kropan ja mielen reaktiot puolesta ja vastaan. Uudesta ruokavalioista voi saada valtavat hyödyt ja jos kokee, että se ei ollutkaan oma juttu, on ainakin yhtä kokeilua rikkaampi.

– Aino P.

 

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: