Rankka päivä töissä, ja lounastauko jää lyhyeksi. Työpäivän päätteeksi pistelet banaanin naamariin ja suuntaat salille, sillä treeniä ei voi jättää välistä vaikka kuinka väsyttäisi. Väsyneenä päivän haasteista, kiireestä ja treenistä suuntaat vihdoin kotiin.

Kotona salaatin riisin ja kanan jälkeen olosi on taas kylläinen, mutta samalla nuhjuinen, kaikkensa antanut ja epätoivoinen. On yksinkertaisesti paha olla. Sitten homma riistäytyy käsistä.

Lauantain illanistujaisia varten ostetut suklaalevy ja sipsipussi on äkkiä tuhottu. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan pakkasesta löytyy sattumalta puolikas paketti jäätelöä. Viimeisen lusikallisen jälkeen et löydä kaapeista enää mitään himojasi tyydyttävää, joten päätät paistaa baananiletut. Vatsa on jo auttamattoman täynnä, mutta hetken päästä muistat mummilta jouluna saadut kovat paperikäärekaramellit, joista et oikeasti edes pidä. Pian niistäkin on jäljellä vain kahisevat kääreet, jotka kääntelet epätoivoisena perhosen muotoon. Olo on kamala, eikä ähkyn takia unikaan meinaa tulla.

Tällainen syömishäiriö on ahmimishäiriö eli BED (binge eating disorder). Häiriön oire ovat toistuvasti käsistä karkaavat ahmimiskohtaukset, jolloin hallinta ruokaan suhtautumiseen menetetään. Ahmimishäiriö eroaa bulimiasta siinä, että ahmittua ruokaa ei poisteta kehosta oksentamalla.

Tunnollisten ihmisten vaiva

 

Ahmimishäiriö on hyvin yleinen aikuisiän syömishäiriö, jonka laukaisee usein itsekriittisyys ja suorittamisen paine. Aikuisiällä paineet niin töissä kuin vapaa-ajalla saattavat muodostua stressitekijöiksi. Herkkä, itsekriittinen ihminen, jolla kaikki suorittaminen tapahtuu 110 % antaumuksella, ajautuu helposti tilanteeseen, jossa ylikuormittumisen tunteeseen haetaan helpotusta ruoasta. Ahmimishäiriöstä kärsivä saattaa syödä pääasiassa hyvin terveellisesti, mutta kun henkinen kuormitus kasautuu ylitsepääsemättömäksi ja pahaa oloa koitetaan kompensoida suurella määrällä herkkuja, joita esimerkiksi illanistujaisissa söisi kohtuudella.

Toisaalta ahmimiskohtaus voi saada alkunsa rankan dieetin seurauksena. Niukka ja rajoitettu ruokavalio johtaa ahmimiseen. Tämä on syy miksi laihdutuskuurit ja dieetit tulisi rakentaa yksilöllisesti ammattilaisen ohjeistuksella. Aliravittu säästöliekillä käyvä keho saa mielen janoamaan kiellettyjä herkkuja. Ruoka on ikään kuin palkinto, josta saatava mielihyvä ei kestä kuitenkaan kuin hetken verran.

Mikä avuksi ahmimishäiriöön?

 

Yleisesti kaikki syömishäiriöt ovat kehon ja mielen yhteisiä sairauksia, jossa pahaa oloa kompensoidaan häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä. Ahmimiskohtauksen hallitsemisessa tarkka ateriasuunnittelu ei useinkaan auta, sillä hetkellinen tarve nousee tietoisen mielen ja loogisen suunnittelun yläpuolelle. Kun kohtaus saa vallan, järjellä tehdyillä päätöksillä ja valinnoilla ei ole enää väliä.

Tärkeää on ymmärtää tilanne itse, ja tunnistaa kärsivänsä jonkin asteisesta ahmimishäiriöstä. Oireista eroon pääsemiseksi kannattaa koittaa hahmottaa oma elämäntilanne ja erityisesti ne stressitekijät, jotka voivat olla henkisen pahoinvoinnin syynä. Rankka työ, henkinen jaksaminen, fyysinen ylikuormitus ja vaikea tai uusi elämäntilanne ovat kaikki psyykettä kuormittavia tekijöitä. Ensiapuna kannattaa stressitekijöitä koittaa tunnistaa, ja pyrkiä hidastamaan aikatauluja ja poistaa ruokavaliorajoitteita.

Mikäli henkinen pahoinvointi ei helpota ja ahmiminen jatkuu lisääntyvissä määrin, kannattaa ahmimishäiriöön hakea apua psykoterapeutilta. Ahmimishäiriö on yksi yleisimmistä syömishäiriöistä Suomessa, joten häpeän tunne on turhaa.

Lue myös: Ortoreksia – milloin terveellisestä tulee sairasta?

Hyödyllisiä linkkejä:

Syömishäiriöliitto

Syömishäiriökeskus

 

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: