Fyysisen treenin, terveellisen syömisen ja riittävän palautumisen rinnalle on lähivuosina noussut yhä vahvempana mielen harjoittaminen, kun halutaan saavuttaa tavoitteita, kestävää kehitystä tai maksimaalista suorituskykyä. Sen vaikutus tuloksiin on tutkimusten mukaan kiistaton. Siitä yhtenä hyvänä käytännön esimerkkinä toimii tämän vuoden pikkuleijonien mm-kulta jääkiekossa. Turnauksen aikana media noteerasi useaan otteeseen joukkueen henkisen valmennuksen. Valmennuksesta oli valtava hyöty joukkueelle, sillä mm-kullan lisäksi he nousivat turnauksen aikana monessa ottelussa takaa-ajo asemasta voittoon. Mielen harjoittaminen on erityisen tärkeää, kun kohtaamme epäonnistumisia.

Kuitenkin monelle ihmiselle mielen harjoittaminen ei ole kovin konkreettinen asia, vaan enemmänkin ”ohutta yläpilveä”, sillä ei oikein tiedetä mitä tehdä ja miksi. On pelkoa, vähättelyä sekä uskomusta, että se on vain huippu-urheilijoiden juttu tai jotain aivan huuhaata.

Mielen valmentaminen on vielä kokonaisuutena niin hämärä asia, että parasta on antaa areena  ammattilaiselle. Pyysin Mind Coach Certified Personal Trainer Teemu Karppista kertomaan mitä on ”mielen valmennus” ja miten sitä voi tavallinen treenaaja harjoittaa.

Teemu on valmentanut yli kymmenen vuotta ja kouluttaa nykyään personal trainereille mielen valmentamista yhdessä tietokirjailija ja valmentaja Harri Gustafsbergin kanssa. Harrin kehittämää ja käyttämää mielen valmennusmenetelmää tutkitaan Toronton Yliopiston Hart Laboratorion tutkimus- ja kehittämishankkeessa. iPREP (International Professional Resilience&Efficiency Programm) -tutkimuksessa pyritään todentamaan erittäin vaativan työn psyykkisiä ja fysiologisia muutoksia ja sitä, miten muutoksiin voidaan etukäteen valmentautumalla vaikuttaa positiivisesti.

Teemu Karppinen, onko mielen harjoittaminen tärkeää, jos haluaa kehittyä?

 

”Ehdottomasti. Olen valmentanut vuosia ihmisiä kohti tavoitteita, parempia elämäntapoja ja kestävää kehitystä. Vuosi vuodelta saan todistaa, enemmän ja enemmän sitä, kuinka kaikki saavutetut ja kestävät tai saavuttamattomat tavoitteet lähtee mielestä. Totta kai on tärkeää, miten syöt, treenaat ja palaudut, jos haluat saavuttaa tavoitteet ja kehittyä. Kuitenkin tätä ’pyhää kolminaisuutta’ tärkeämpi asia on oma mieli. Se voi olla lahja tai kirous, riippuu siitä kuinka hyvin mieltä osataan hyödyntää ja kuinka sitä harjoitetaan sekä palvellaan”.

”Mielen valmentamisessa on keskeistä lähestyä sitä kahdesta suunnasta. Ensinnäkin täytyy harjoittaa mieltä siten, että tekemiseen, eli mm. treenaamiseen ja ravintoon syntyy mahdollisimman suuri motivaatio ja tietenkin siten, että se pysyy yllä mahdollisimman hyvin. Toiseksi mieltä tulee harjoittaa myös niin, että muokataan tavoitteen suuntaista tekemistä esimerkiksi treenissä tai ravinnossa siten, että mieli pysyy mahdollisimman motivoituneena. Molemmissa suunnissa tärkeintä on huomioida yksilöllisyys, eli eri ihmisiä motivoi erilaiset ajatukset, asiat ja keinot kuntoon pääsemisessä. Mitä paremmin pääsemme kiinni tähän yksilöllisyyteen, sitä paremmin mielen valmennus toimii ja sitä kovemmat tulokset”.

”Moni ajattelee, kun puhutaan mielen valmentamisesta, että se on erillinen osa-alue, kuten esimerkiksi treeni tai terveellinen syöminen, jota tulee harjoittaa erikseen. Lisäksi mielen valmentaminen on monelle sitä, että mieltä pelkästään mekaanisesti prässäämällä, eli mm. hokemalla positiivisia ajatuksia ja asioita jotka johtaa kohti tavoitteita, saavutetaan tulosta. Se on osa sitä, mutta jää aika pinnalliseksi, eikä ole kovin kestävä tapa ja johtaa helposti ylisuorittamiseen, sekä sisäisiin ristiriitoihin”.

”Kysymys koko mielen valmentamisessa on enemmänkin siinä, että kaikki lähtee mielestä, eli paremman ajattelun taidosta eli se ei ole erillinen osa-alue. Mitä enemmän käytämme mieltämme hyväksi ja ymmärrämme ja palvelemme sitä, niin sitä paremmin onnistumme treenissä, ravinnossa, levossa ja omassa elämässä. Tämän myötä kehitymme kestävästi kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla ja opimme nauttimaan niistä kaikista. Tutkimusten mukaan ihminen menestyy parhaiten niissä asioissa, joiden tekemisestä nauttii”.

Teemu, miten tavallinen ihminen voi harjoittaa mieltä?

 

”Tästä haastattelusta tulee kirja, jos lähden tuohon kovin perusteellisesti vastaamaan. Itse asiassa, minulta on tulossa kirja, joten sen avulla asiasta saa myöhemmin paljon paremman vastauksen, mutta nyt käsittelen asian lyhyesti siitä näkökulmasta, mistä kannattaa lähteä liikkeelle”.

”Ihan ensimmäiseksi kannattaa tehdä itselle mahdollisimman selväksi, mitkä kaikki asiat ovat minulle tässä elämässä tärkeitä. Siinä kannattaa olla itsepäinen ja listata avoimesti ja rehellisesti kaikki asiat. Ei pelkästään yleisesti hyväksyttyjä arvoja, kuten terveys, perhe ystävät. Listaa myös rohkeasti ne, jotka eivät välttämättä ole niin jaloja asioita, kuten raha, ulkonäkö ja menestys, jos ne yhtään motivoivat. Lisäksi kannattaa tunnistaa myös kaikki todella yksilölliset tärkeät ja ei niin yleiset jutut, esimerkiksi itselläni vaikkapa matkustelu, esiintyminen ja lappi… Meidän pitää olla täysin rehellisiä itsellemme, sekä tulla hyvin tietoiseksi kaikista meille tärkeistä asioista, jos haluamme saada mielen motivoitumaan tekemisestä”.

”Kun tiedämme, mikä kaikki meille on tärkeää, niin sen pohjalta määritetään tavoite eli mietitään, minkä toivoisin elämässäni olevan toisin? Jos vastaus on suoraan ”olla tikissä”, niin sitten voidaan lähteä määrittämään keinoja sitä kohden. Läheskään aina asia ei ole näin, vaan usein me haluamme olla myös hyvässä kunnossa jostain syystä. Esimerkiksi pärjätä työelämässsä, löytää parisuhde, jaksamista lasten kasvatukseen tai nauttia eläkevuosista. Mitä ikinä se onkaan, tiedosta se. Aivan sama mitä muut on siitä mieltä. Eli, jos siis vastaus on jotakin muuta, kuin pelkästään olla hyvässä kunnossa, niin sitten kannattaa kysyä itseltään seuraava, viimeinen kysymys”.

”Miten esimerkiksi parempi kunto, energiataso, hyvinvointi tai tavoite kehonkoostumus auttaa minua a) niissä asioissa joiden koen olevan tärkeitä tässä elämässä ja b) niissä asioissa jotka toivoisin olevan toisin omassa elämässäni?”

”Näiden kolmen kysymyksen avulla opimme tuntemaan itseämme paremmin, tunnistamaan todelliset tavoitteemme tällä hetkellä, sekä saamaan itsellemme syvemmän merkityksen omalle tekemiselle. Tämän jälkeen seuraava askel on sitten lähteä määrittämään itselle sopivia keinoja, MUTTA siitä ehkä jatkossa… Kiitos Tikiksen väelle ja tietysti lukijoille! Kovasti tsemppiä tikissä olemiseen tai siihen pääsemiseen ja muistakaa – kaikki lähtee latvasta”.

Kirjoittajina toimivat journalisti, personal trainer ja taiteilija Aino Papinniemi sekä Mind Coach Certified Personal Trainer Teemu Karppinen.

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: