Astmaatikko saattaa pelätä liikuntaa. Näin voi varsinkin olla silloin, kun hän ei ole aikaisemmin liikuntaa harrastanut tai astmakohtaukseen ja liikuntaan liittyy jokin huono muisto. Liikunta on kuitenkin yksi astman tärkeimmistä hoitomuodoista, vaikkakin itse sairauden täytyy olla kontrollissa liikuntaa harrastaessa.

Mitä astma on

 

Astma on keuhkoputken limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputken ahtautumista. Sitä sairastaa noin 7-10% väestöstä, joista noin 4% tilanne on vakava. Osalla väestöstä on tämän lisäksi astman kaltaisia oireita. Toisin sanoen verenpainetaudin jälkeen astma on toiseksi yleisin lääkehoitoa vaativa tauti. Allergiat ovat astmaatikoilla yleisiä.

Oireet

 

Astman oireita ovat yskä, liman eritys sekä hengen ahdistus ja vinkuminen. Ahtaumat ja muut oireet saattavat vaihdella ajan kuluessa. Erilainen ärsyke, kuten allergeenit ynnä muut vaikuttavat keuhkojen supistumistaipumukseen ja vaikeissa tapauksissa oireet saattavat pitkittyä. Limakalvojen tulehdus ja ahtaumat ovat käytännössä puolostusreaktioita, vaikka todellista uhkaa ei elimistölle ole.

Rasitusastmassa ruummiillisessa rasituksessa hengitys tiivistyy ja nestettä poistuu hengityksen mukana. Näin kehukot ja putket ärtyvät ja ahtautuvat. Oireita aiheuttavat myös ja erityisesti kasvojen kylmeneminen. Tasapainoton astma aiheuttaa liikkuessa yskimistä, liman eritystä ja hengityksen vinkumista. Nämä oireet saattavat aiheuttaa astmaatikolla liikunnan pelkäämistä, vaikka hallitun astman kanssa ihminen kestää liikuntaa lähes siinä, missä muutkin.

Astma ja liikunta

 

Hallitun astman kanssa voi siis harrastaa lähes kaikkia lajeja aina aerobisesta kuntosaliharjoitteluun. Sukeltaminen, laskuvarjohyppy ja vuorikiipeily lienevät ainoat melko sopimattomat liikuntamuodot. Itseasiassa liikunta on hyvin oleellinen osa astman itsehoitoa monestakin syystä.

Alla pieni muistilista astmaatikolle:

  1. On hyvin tärkeää löytää yksilöllisten rajoitteiden perusteella itselleen sopiva laji, joka innostaa ja inspiroi liikkumaan.
  2. Liikunta auttaa keuhkojen kehittämisessä ja nostamaan niiden rasituksen sietokykyä. Stressiolosuhteet eivät vaikuta läheskään niin pahasti, kun keuhkot ja keho muutenkin ovat tottuneet rasitukseen.
  3. Säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan henkisesti paremmin. Sairauteen, stressiin ja muuhun elämään liittyvät mielen asiat ovat paremmin hallittavissa, kun liikunta on läsnä arjessa.
  4. Jos aloitat uudestaan tai pitkän tauon jälkeen liikkumaan, aloita maltillisesti. Kun alat tuntemaan omaa kehoasi, opit pikkuhiljaa ennakoimaan esimerkiksi avaavien lääkkeiden tarpeen ennen liikuntaa.
  5. Rajoittavina tekijöinä ovat liikuntakielto virusinfeketion aikaan ja ympäristön negatiiviset vaikutukset. Katu- tai siitepölyn jyllätessä tai pakkasen paukkuessa on syytä siirtyä sisätiloihin harrastamaan.
  6. Kokeile eri lajeja ja koeta löytää nautinto liikuntaan. Monipuolinen sekä hengityselimistöä että lihaskuntoa harjoittava treenaaminen olisi parasta. Kysy tarvittaessa ammattilaisen apua.

Lähteet: allergia.fiterveyskirjasto.fi

Kirjoittaja: Aino Papinniemi, helsinkiläinen personal trainer, journalisti ja taiteilija.

Artikkelisarjan aiemmat osat: 

Liikunta lääkkeenä osa 1: Ihottuma

Liikunta lääkkeenä osa 2: Diabetes

Lisää kiinnostavia artikkeleita:

Pysy ajan tasalla uusista päivityksistä: