Kolesteroli on verisuonissa kiertävä rasva-aine. Kolesterolin haitallisuudesta käydään tiukkaa keskustelua. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että kolesterolista on peloteltu turhaan, eikä veren kohonneista kolesteroliarvoista ole syytä turhaan kauhistua. Osa taas vakuuttaa korkean kolesterolin aiheuttavan sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja. Mitä kolestoroli oikeastaan elimistössä tekee ja täytyykö kolesterolia pelätä?
Mitä kolesteroli on?
Lähdetään liikkeelle siitä, mitä kolesteroli oikeastaan on ja mitä se elimistössä tekee. Kolesteroli on ihmiselle välttämätön rasvan kaltainen yhdiste, jota elimistö itsekin tuottaa. Tämän lisäksi sitä saadaan ruuan mukana, sillä kaikki eläinkunnan tuotteet sisältävät kolesterolia. Kolesterolia tarvitaan esimerkiksi hormonien valmistukseen ja solukalvojen muodostamiseen.
HDL, LDL ja triglyseridit
Kolesterolin yhteydessä puhutaan ”hyvästä” ja ”pahasta” kolesterolista eli HDL:stä ja LDL:stä. LDL ja HDL eli low-density lipoprotein ja high-density lipoprotein ovat lipoproteiineja, joita tarvitaan kolesterolin kuljettamiseen elimistössä. Rasvan kaltaisena aineena kolesteroli ei siis liukene veteen, vaan tarvitsee näitä kuljettajaproteiineja kuljettamaan itseään verenkierrossa. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, esimerkiksi valtimoiden seinämiin, ja HDL puolestaan pois kudoksista, esimerkiksi pois valtimoiden seinämistä. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä kolmiarvoisia rasvoja.
Veren rasvaprofiili ja sen vaikutukset terveydelle
LDL:n määrä nousee esimerkisi metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden takia, ja puolestaan HDL:n pitoisuus laskee ja triglyseridien pitoisuus nousee. Näin syntynyt haitallinen rasvaprofiili johtaa kolesterolin kasautumiseen muun muassa valtimoiden sisäkalvon alle, mistä seuraa valtimoiden kalkkeutumista ja ahtautumista. Näin yksinkertaistetusti on korkean kolesterolin seurauksena syntynyt sydän- ja verisuonitauti. Tämä edellä mainittu tapahtumaketju sekä kolesterolin ja lipoproteiinien vaikutus perustuvat muun muassa lukuisten soluviljelykokeiden ja epidemiologisten tutkimusten tuloksiin.
Kohonnut kolesterolipitoisuus lisää tutkitusti riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin eli käytännössä valtimoiden ahtautuminen lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Lisäksi korkea kolesteroli voi aiheuttaa vaskulaarista dementiaa, erektiohäiriöitä ja suonitukoksen.
Miten kolesteroliarvoihin voi vaikuttaa?
Kokonaiskolesterolin yleinen tavoitearvo veriplasmassa on maksimissaan 5 millimoolia litraa kohden. LDL-pitoisuuden pitäisi olla alle 3 mmol/l ja HDL-pitoisuuden yli 1 mmol/l. Pääasiassa veren rasvaprofiiliin vaikuttaa elintavat, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä. Lukuja tärkeämpää muutoin terveellä ihmisellä on lipoproteiinien ja triglyseridien suhde: hieman koholla oleva kokonaiskolesteroli ei yleensä haittaa, jos HDL-pitoisuus on korkea eikä muita riskitekijöitä, kuten tupakointia tai liikkumattomuutta ole.
LDL-pitoisuutta nostavat erityisesti tyydyttyneet rasvat. Eläinperäisten tuotteiden lisäksi esimerkiksi leimopotuotteiden, einesten ja muiden runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien tuotteiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Ruoka-aineista erityisesti kananmunassa on kolesterolia, mutta se ei juurikaan vaikuta veren kolesteroliin normaalitilanteessa. Kananmunien syöntiä on kuitenkin järkevää rajoittaa, jos sattuu kuulumaan ihmisiin, joiden verenkolesterolipitoisuus reagoi herkästi ravinnosta saatuun kolesteroliin. Myös hiilihydraattien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota ja suosia hitaasti imeytyviä hiilareita. HDL-pitoisuuteen puolestaan voi vaikuttaa liikunnalla.
-Riina