Oletko huomannut, että huonosti nukutun yön jälkeen himoitset herkkuja ja terveelliset ruokavalinnat eivät houkuta ollenkaan? Nukkumisella ja ruokahalulla sekä tekemillämme ruokavalinnoilla on yhteys keskenään. Uni vaikuttaa hormonaaliseen säätelyyn, joka puolestaan vaikuttaa lukemattomiin elimistössämme tapahtuviin reaktioihin. Väsyneenä valitsemme paljon nopeaa energiaa sisältäviä ruokia, kun taas virkeänä ja levänneenä valitsemme todennäköisemmin terveellisempiä vaihtoehtoja. Huolehdi siis riittävästä unesta ja nuku nälkä pois. Tikis kertoo, miten uni vaikuttaa meihin.
Univaje aiheuttaa lihavuutta
Nukkuminen vaikuttaa aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. Väsyneenä ruokahalu kasvaa ja uupunut elimistömme himoitsee nopeaa energiaa kaloripitoisista, nopeita hiilareita ja rasvaa sisältävistä ruuista. Tälle löytyy looginen selitys, kun perehdytään unen vaikutukseen elimistön hormonitoimintaan. Univajeessa ruokahalun sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan hormonaalinen säätely häiriintyy, jolloin riski sairastua moniin sairauksiin kasvaa. Univaje lisää kortisolin eritystä ilta-aikaan, vilkastuttaa kilpirauhasen toimintaa ja nostaa sydämen sykettä. Lisäksi univajeessa ruokahalua säätelevän leptiinin määrä pienenee ja ruokahalua stimuloivan greliinin pitoisuus suurenee verenkierrossa.
Univaje heikentää insuliinin toimintaa
Lyhyet yöunet myös lisäävät stressihormonien määrää elimistössämme ja stressihormonit taas ehkäisevät insuliinihormonin toimintaa. Insuliini ohjaa ”sokeria” verenkierrostamme solujen ja kudosten, esimerkiksi lihasten käyttöön ja pitää näin verensokerimme tasaisena. Yksinkertaistetusti heikentynyt insuliinin toiminta siis jättää sokerin lillimään verenkiertoomme toimettomana, jolloin hämmentynyt sokeri varastoituu rasvaksi, ja lisäksi energiavajeeseen jääneet muut kudokset saavat olon tuntumaan voimattomalta. Heikentynyt insuliinin toiminta altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Univaje aiheuttaa kroonista lievää tulehdusta
Näyttää siltä, että lyhytkin univaje aktivoi elimistön immuunijärjestelmää. Esimerkiksi luonnollisten tappajasolujen määrä vähenee, opittuun immuunipuolustukseen osallistuvien B-solujen määrä lisääntyy ja tulehdusta ilmaisevan CRP:n pitoisuus suurenee. Univaje siis näyttää aiheuttavan ja pitävän yllä elimistön kroonista lievää tulehdusta, joka on osatekijänä muun muassa liikalihavuudessa.
Paljonko pitää nukkua?
Mikä sitten on terveyden kannalta sopiva määrä unta? Unen merkityksestä saadaan jatkuvasti lisää tutkimustietoa. Kiistaton fakta on se, että uni on ihmiselle välttämätöntä – ennen pitkää jatkuva unenpuute johtaa kuolemaan. Unen aikana elimistö toipuu valveillaoloajan rasituksista sekä korjaa ja kehittää itseään. Unen äärimmäisen tärkeä tehtävä on pitää aivomme toimintakykyisinä. Nukkuessamme elimistössämme tapahtuu asioita, joita ei voi valveilla ollessa tapahtua. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä ja riippuu muun muassa muista elintavoista. Useimpien tutkimusten mukaan kuitenkin näyttää siltä, että 7-8 tuntia yössä nukkuvat voivat parhaiten. Muista siis panostaa hyviin yöuniin, jotta pidät itsesi energisenä ja terveenä.
-Riina
Lue myös: 6 vinkkiä kohti stressittömämpää elämää