Melkein jokainen urheilija ja aktiiviliikkuja kärsii joskus urheiluvammasta, olipa se sitten äkillinen vamma tai rasituksesta syntynyt. Yleisimpiä vammoja ovat polvi- ja nilkkavammat, mutta myös revähdys- ja selkävammat ovat todella yleisiä. Rasitusvammat ovat tuttu riesa etenkin kestävyyslajien harrastajilla. Tikis esittelee muutamia yleisimpiä liikuntavammoja ja neuvoo niiden ehkäisyssä ja hoitamisessa.
Rasitusvammat
Mistä johtuu?
Rasitusvamma syntyy, kun kudokset kuormittuvat yli sietokykynsä. Rasitusvaurio voi sijaita lihaksessa, jänteessä tai luussa. Tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammat ovat hyvin tavallisia ihmiselle, joka yhtäkkiä alkaa liikkua paljon. Yksipuolinen liikunta, tekniikkavirheet ja huonot varusteet lisäävät rasitusvammojen vaaraa.
Mistä tunnistaa?
Jomottava kivun tunne varsinkin liikkuessa. Ei välttämättä tunnu levossa.
Miten ehkäistä?
Paras keino ennaltaehkäistä rasitusvammoja on liikkua oikein. Tarkista, että tekniikka ja välineet ovat kunnossa. Esimerkiksi kengän ominaisuuksilla on suuri merkitys, kun mietitään nilkan ja jalkaterän asentoa, etenkin jos jalalla on taipumus asettua väärään asentoon. Opettele tekemään liikkeet oikein, mieluiten ammattilaisen opastuksella. Kuntosaliharjoittelun alkutaipaleella personal trainer on oiva apu siihen. Mikä tahansa liike jatkuvina toistoina voi aiheuttaa rasitusvamman. Tämän takia esimerkiksi uuden liikuntamuodon aloittaminen tulisi tehdä porrastaen – määrää siis pitäisi nostaa hiljalleen. Monipuolinen liikunta on tärkeää, vaihtele lajeja ja liikkeitä. Muista myös lihashuolto ja venyttely!
Miten hoitaa?
Tavallisimpia rasitusvammoja ovat penikkatauti sekä erityyppiset jänne- ja jännetuppitulehdukset. Paras hoitokeino on lepo ja tarvittaessa lääkitys. Tärkeintä on siis vähentää kuormitusta, jolloin oireet yleensä poistuvat. Kannattaa kuitenkin selvittää rasitusvamman taustalla olevat tekijät, jotta ne pystyisi korjaamaan. Muuten rasitusvamma voi palata pian uudelleen, entistä pahempana. Jos kipu ja turvotus eivät lähde levolla, kannattaa hakeutua lääkäriin. Joskus harmittomalta tuntuva rasitusvamma voi johtaa pahimmillaan rasitusmurtumaan. Kannattaa siis kiinnittää huomioida hoitoon ja ehkäisyyn ajoissa, jotta pääset vähemmällä. Rasitusmurtumaa täytyy hoitaa varsin pitkään, usein vähintään kuusi viikkoa.
Nilkkavammat
Mistä johtuu?
Tavallisin nilkkavamma on nilkan ulkosivun nivelsiteiden venyttymä tai repeämä, joka tapahtuu nilkan nyrjähtäessä eli kääntyessään ulkosyrjälle. Suurin osa nyrjähdyksistä tapahtuu erilaisten pallopelien yhteydessä, joissa on nopeita käännöksiä ja hyppyjä ilmassa. Myös liukastuminen, juoksu vaikeassa maastossa ja jopa korkokengillä kävely ovat tavallisia vamman aiheuttajia.
Mistä tunnistaa?
Nilkassa on arkuutta ja turvotusta ulkosyrjässä. Vaikeissa tapauksissa nilkkaan voi muodostua jopa iso mustelma ja liikkuminen on kivun takia mahdotonta.
Miten ehkäistä?
Älä harrasta liikuntaa väsyneenä tai puolikuntoisena, koska silloin vamman syntymiseen on aina suurempi riski. Pidä huoli, että sinulla on asianmukaiset varusteet, eli istuvat ja hyvin tuetut kengät ovat tärkeät. Kannattaa myös kehittää jalkojen ja keskivartalon hallintaa. Jos sinulla on ollut nilkkavamma niin pidä huoli, että annat sen parantua hyvin ennen kuin kohdistat siihen uutta rasitusta.
Miten hoitaa?
Ensiapuna on raajan kohoasento ja kylmähoito. Tämän jälkeen nilkkaa kannattaa aina lähteä näyttämään lääkärille. Vamman vakavuudesta riippuen liikunnasta joutuu pitämään taukoa parista viikosta jopa puoleen vuoteen. Hyvä hoito on tärkeää, jotta vamma ei myöhemmin uusiutuisi.
Polvivammat
Mistä johtuu?
Polvivammat ovat hyvin yleisiä erityisesti sellaisissa lajeissa, joissa polvi pääsee kiertymään kehon painon ollessa päällä. Laskettelu, sähly, koripallo ja varsinkin jalkapallo ovat tyypillisiä polvivammalajeja. Huipputason jalkapalloilijoista noin puolet saa ainakin kohtalaisen vakavan polvivamman jossakin vaiheessa uraansa. Eturistisiteen repeämä, polvilumpion paikoiltaan meno ja sivusiteen vaurioituminen ovat tavallisimpia vammoja.
Mistä tunnistaa?
Kipua ja turvotusta polven alueella. Jos lumpio on mennyt pois paikoiltaan, on polven suoristaminen vaikeaa.
Miten ehkäistä?
Jälleen kerran tarkista, että tekniikka on kunnossa ja kengät ovat hyvät. Varsinkin polvivammojen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota polven asentoon: monella on paha tapa kääntää polvea joko sisään tai ulos. Yritä pitää polven asento suoraan eteenpäin.
Miten hoitaa?
Polvivamman sattuessa kannattaa mennä lääkäriin. Pahan repeämän yhteydessä saatetaan tarvita jopa leikkaushoitoa. Vammoihin liittyy suuri uusiutumisriski, joten hoito on välttämätöntä. Lisäksi polvivammojen hoidossa tarvitaan aktiivista kuntoutusta, jonka voi tehdä itsenäisesti lääkärin ohjeiden mukaan. Lumpion paikaltaan menon yhteydessä polven paikallaan pitämiseksi on tarpeen käyttää 1–3 viikon ajan tukea. Erilaisten repeämien ja venähdysten jälkeen monen viikon ellei kuukausienkin rasituskielto on tarpeen.
Selkävammat
Mistä johtuu?
Äkillisen selkäkivun syytä ei läheskään aina saada selville. Todennäköisin kivun aiheuttaja on pieni vaurio välilevyssä. Selän lihasten venähdykset, nivelsiteiden vauriot sekä nikamien välisten pikkunivelten siirtymät ja lukot ovat hyvin yleisiä. Raskaiden taakkojen nostelu, alaselän liiallinen pyöristyminen taakse päin, kaatumiset ja huono lihaskunto ovat usein syynä erilaisiin selkäkipuihin. Varsinkin aloittelijat saavat selkänsä helposti rikki salilla käyttäen huonoa maastavetotekniikkaa. Selän venähdys syntyy helposti nopean heilahduksen tai äkillisen noston aiheuttamana.
Mistä tunnistaa?
Usein selkään iskee liikkeen yhteydessä äkillinen kipu. Myös huonosta istuma-asennosta tai pitkäkestoisesta liikkeestä saattaa aiheutua hiljalleen kasvavaa jomotusta.
Miten ehkäistä?
Kuntosaliharjoittelussa täytyy välttää isoja painoja, jos ei ole satavarma oikeasta tekniikasta. Hyvän lihaskunnon ylläpitäminen on selän paras suojelija: hyvä kunto ja jäntevät lihakset pitävät kivut loitolla. Liikunta saattaa myös jossain määrin jarruttaa välilevyjen rappeutumista . Vilkas aineenvaihdunta tehostaa selän välilevyn ravinnon saantia, ja hyvässä kunnossa olevat lihakset suojaavat nikamia.
Miten hoitaa?
Äkilliseen venähdykseen auttaa parasetamoli tai tulehduskipulääke. Kivun jatkuessa pitkään kannattaa hakeutua lääkäriin. Äkillinen kierto- tai taivutusliike tai putoamisvamma voi aiheuttaa nikaman haarakkeen murtuman. Tällöin oireena on murtuma-alueen kipu. Jos epäilet selässä minkäänlaista murtumaa, älä yritä itse hoitaa ongelmaa buranalla vaan mene heti lääkäriin.
Suurin osa, lähes 90 prosenttia, selkäkivuista menee kuitenkin ohi omia aikojaan parissa, kolmessa viikossa. Sänkyyn ei kannata jäädä makaamaan, mutta raskasta rasitusta selälle kannattaa välttää.
Lue myös: Selkäkipujen ennaltaehkäisy – 5 vinkkiä
Lihasrevähdykset
Mistä johtuu?
Lihasrevähdyksellä (tai lihasrepeämällä) tarkoitetaan lihakseen syntynyttä vammaa, jossa katkeaa lihassäikeitä. Revähdys syntyy yleensä lihaksen ollessa kuormitettuna ja jännitettynä kovan ponnistuksen yhteydessä. Varsinkin hauislihas, vatsan lihakset ja reiden takaosa sekä pohje ovat revähdyksille alttiita, mutta revähdys voi sopivassa tilanteessa tulla miltei mihin tahansa lihakseen.
Mistä tunnistaa?
Lihaskudokseen syntyy verenvuotoa, joka on havaittavissa pian vamman jälkeen veripahkana tai myöhemmin ilmaantuvana mustelmana. Repeämäkohta on kipeä, ja lihaksen jännittäminen ja repeämän aiheuttaneen liikkeen toistaminen sattuu. Jos lihaskudosta on revennyt huomattava määrä, repeämäkohdassa voi tuntu kuoppa ja lihaksen voima on heikentynyt tai kokonaan poissa.
Miten ehkäistä?
Lämmittele, lämmittele ja vielä kerran lämmittele ennen treeniä. Pidä huoli myös riittävästä venyttelystä treenin jälkeen ja huolla lihaksiasi esimerkiksi hieronnalla.
Miten hoitaa?
Revähtynyneeseen lihakseen kannattaa heti tapahtuman jälkeen laittaa kylmäside. Ensiavun jälkeen vammautunut raaja on pidettävä levossa ja liikkumattomana parin vuorokauden ajan. Tämän jälkeen lihasta kannattaa alkaa liikutella ja venytellä. Paikoilleen jäämisestä pitkäksi aikaa on vain haittaa, koska lihakseen saattaa muodostua arpikudosta ja surkastumia. Lihas repeytyy helposti uudelleen, jos rankkaa voimaa vaativat suoritukset aloitetaan liian aikaisin paranemisvaiheessa. Näin voi käydä vielä vuosienkin päästä, mikäli vamma on parantunut arpiliitoksella, jonka läpi lihassyyt eivät ole pystyneet kasvamaan.
Jos kipu on erittäin voimakasta tai jatkuu pitkään, kannattaa käydä lääkärissä.
– Maija
Lue myös: