”HENGITÄ”, sanot itsellesi naama punaisena treenin loimassa. Yksi syvä pihinä sisään ja ulos ja taas hengitys katkeaa. Kuinka vaikeaa onkaan muistaa hengittää treenissä, ellei siitä ole itselleen rutiinia tehnyt. Työssä tai koulussa puolestaan väsyttää ja uuvuttaa, kun keuhkoista käytetään vain pientä osaa ja keho ei saa tarpeeksi happea. Hengittämisellä on erittäin hyviä, yllättäviäkin terveysvaikutuksia ja sitä pystyy harjoittelemaan helposti missä vain.
Mitä hengittäessä tapahtuu?
Hengitys vaikuttaa koko kehoomme moninaisin tavoin, joista nyt käymme pintaa raapien osan läpi. Kun hengitämme, ilmasta otettu happi siirtyy kaikkiin tarvittaviin ruumiinosiin verenkierron avulla. Hengitys myös poistaa aineenvaihdunnan kautta hiilidioksiidia ja säätelee happoemästasapainoa. Se toimii pumppuna kehon kaasuille ja nesteille sekä säätelee mekaanisesti sydämen sykkeen syklittäistä vaihtelua. Hengittämisen rooli on siis hyvin olennainen kehon perustoimintojen kannalta.
Hengityksellä on yllättävän suuri rooli tunteiden ilmaisussa ja käsittelyssä. Kaikki varmaan tietävät mitä tarkoittaa, kun hengitys ja sydämenlyönnit tihenevät tai kun kumpikin vaipuu levollisempaan sykkeeseen. Hengityksen erilaiset variaatiot kertovat hyvistä ja huonoista tunnetiloista, kuten ahdistuksesta, rauhallisuudesta ja kenties jopa rakastumisesta. Hyperventilonti, eli liikahengitys voi johtua esimerkiksi suuresta stressi- tai pelkotilasta. Hengittäminen on kehon ilmaisuväline, jota voi oppia seuraamaan ja käyttää omaksi hyödykseen ja toisten ihmisten tulkintaan.
Hengittämisen hyödyt
Hengittämistä käytetään ihan vain elämisen lisäksi muun muassa fyysisen rasituksen, suorituskyvyn ja verenkierron tehostamiseen. Se on osallisena tasapainon ylläpitämisessä, hyvässä koordinaatiokyvyssä ja liikkeiden joustavuudessa. Jokaisessa liikuntalajissa on hyödyllistä osata ottaa keuhkoihin ilmaa oikein, tarpeeksi syvään ja oikeassa rytmissä. Hyvä hapenottokyky onkin eräs kunnon mittari, mikä edellyttää keuhkojen toiminnallista tilavuutta.
Syvähengitys tehostaa toksiinien poistumista kehosta ja aineenvaihduntaa koko kehossa sekä solutasolla. Myös keuhkojen ja sydämen kunto kehittyvät, kun edes ajoittain käytetään koko hengityskapasiteettia. Ryhti on yhteydessä hengitystekniikkaan – kokeile hengittää hetki syvään ja luultavasti huomaat, miten automaattisesti parannat ryhtiäsi. Hyvän hapenoton sanotaan myös auttavan kivun ja lihasten tiukkuuden kanssa.
Hengitys ja mielenhallinta esiintyvät usein samassa yhteydessä. Joogassa ja meditaatiossa käytetään hengitystä tietynlaisena perustana ja välineenä ajatusten kontrollointiin. Syvähengityksen on todettu olevan hyödyllinen relaksantti ja apu erilaisiin mielen häiriötekijöihin ja ongelmiin. Hengitysharjoituksia käytetään muun muassa traumojen ja ahdistusoireiden hoitoon niin esiapuna, kuin pidemmälläkin tähtäimellä.
Lisää tehoja
Monesti hengitys on puutteellista, pinnallista ja unohdettua. Tämä saattaa esiintyä esimerkiksi väsymyksenä, ärtymyksenä, päänsärkynä ja saamattomuutena. Hengityksen syventäminen ja tekniikan muuttaminen voi olla apukeino oireiluun ja energiarikkaampaan arkeen ja treenaamiseen. Sanotaan, että jo hetken syvähengittely pallean kanssa rauhallisesti keuhkojen koko kapasiteetilla antaa tuloksia. Mene vaikka hetkeksi makuulle, sulje silmät, laita kädet vatsalle ja hengittele hetki syvään niin, että vatsa kohoaa. Jos tunnet, kuinka mieliala nousee ja saat pientä energiabuustia, tiedät mihin sinun kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota.
Lähteet: